Haastattelu: Paikalla on merkitystä runotapahtuman identiteetille

Annikin Runofestivaalin, Sieravuoren lavarunofestivaalin ja Varsinais-Suomen Runoviikon järjestäjät kertovat tapahtumansa suhteesta ympäristöönsä. 

  1. Mikä vaikutus kaupunkiympäristöllä/paikalla on runotapahtumaanne? Miten paikka vaikuttaa tapahtuman identiteettiin? Entä toisinpäin: tapahtuma paikan identiteettiin?
  2. Miten tapahtumanne näkyy kaupungilla/paikkakunnalla?
  3. Mikä on parasta juuri tämän runotapahtuman järjestämisessä, juuri tässä paikassa?

Simo Ollila, Annikin Runofestivaali 
6.6.2020, Tampere

1. Annikin Runofestivaali tapahtuu kaupungin sydämessä, ja tapahtumapaikkana toimiva satavuotias Annikin puutalokortteli on asuntojen ympäröimä ihmisten kotipiha. Tämä luo runofestivaalille erityisen tunnelman, ja tapahtuma on näin elävässä dialogissa kaupunkiympäristön kanssa. Kymmenien Annikki OFF -tapahtumien aikana runofestivaali on myös levittäytynyt laajemmin kaupunkitilaan.

Tampere on tunnettu pitkään runous- ja kirjallisuuskaupunkina. Annikin Runofestivaalin tekijöinä koemme olevamme osa tätä jatkumoa. Haluaisin uskoa, että olemme antaneet tapahtuman yli viisitoistavuotisen historian aikana kokonaisuuteen oman tuoreen lisämme. Olemme mielestäni onnistuneet tuomaan marginaalikulttuurina pidettyä runoutta lähemmäs ihmisten arkista kokemuspiiriä.

2.  Esimerkkinä tapahtuman näkymisestä kaupungilla voisi mainita kesäkuun alussa paljastettavan, runoilija Mirkka Rekolaa kunnioittavan, suurikokoisen seinämaalauksen, joka toteutetaan Annikin puutalokorttelin lähistölle. Taiteilija Teemu Mäenpää tekemä ja Rekolan runoutta sisältävä muraali tulee olemaan yksi Tampereen näkyvimmistä julkisista taideteoksista.

Lisäksi olemme näkyneet isosti Tampereen kaupunkitilassa esimerkiksi vuoden 2017 Mainostaulujen runot -hankkeemme myötä. Se toi kahdeksi viikoksi keskustan suuriin ulkomainostauluihin ennen julkaisemattomia runoja yhdeltätoista nykyrunoilijalta. Runojulisteet olivat esillä 33 kohteessa, ja ne keräsivät kahden viikon aikana satojatuhansia lukukertoja.

3. Tampere on lähtökohtaisesti kulttuurikaupunki, jossa ruohonjuuritasolla ja sen allakin toimivat tekijät elävät yhdessä perinteisemmän korkeakulttuurin kanssa. Raja-aidat eri taiteenlajien välillä tuntuvat vuosi vuodelta matalammilta, mikä on iloinen asia. Uusiin ideoihin tunnutaan suhtautuvan aika avoimesti.

Runofestivaali päätettiin jo aikaisessa vaiheessa perua yleisötapahtumana koronatilanteen vuoksi. Tilalle onnistuttiin pikavauhtia ideoimaan Annikin Runofestivaalin suora lähetys, joka kuvataan alkuperäisenä tapahtumapäivänä 6. kesäkuuta Annikin puukorttelista.

Nelituntista livelähetystä upeine esiintyjineen pääsee seuraamaan ja katsomaan jälkikäteen maksuttomasti Youtubessa. Lähetyksessä nähdään myös edellä mainitun Mirkka Rekola -runomuraalin paljastustilaisuus.

Annikin Runofestivaali striimataan tänä vuonna Annikin puutalokorttelista suoraan Youtubeen. Kuva: Eino Ansio.

Harri Hertell, Sieravuoren lavarunofestivaali 
31.7.–2.8.2020, Eura

1. Kun Sieravuoren runofestivaalia lähdettiin rakentamaan, kaikki alkoi siitä, että kävin paikan päällä ja tutustuin tiluksiin. Pidin kovasti siitä, että ympäristö on aivan toinen kuin runotapahtumilla yleensä: siis luonnonläheinen, suuren Pyhäjärven äärellä sijaitseva lomakylä.

Paikka on lisäksi aika eristyksissä kaikesta: Euran kaupunkiin on Sieravuoresta ihan kelpo ajomatka. Kaikki, jotka Sieravuoreen saapuvat ovat nähneet asian eteen vaivaa. Se jo itsessään luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kaikkien festarivieraiden kesken.

Tuollaiseen ympäristöön on kiinnostavaa ja mukavaa tehdä tapahtumaa baariympäristön sijaan. Ylipäätänsä ajatus siitä, että tapahtuma voi säiden salliessa toteutua ulkona on herkullinen. Tästä päästään itse asiaan eli siihen, että ympäristöllä on paljon merkitystä. Kyseessä on kaksi varsin erilaista tapahtumaa riippuen siitä, ollaanko ulkona vai sisällä säiden ollessa huonot.

Kummassakin on puolensa. Ulkona ihmiset voivat levittäytyä laajemmin, sisätiloissa taas ollaan lähempänä toisia. Sisätiloissa ei ole juuri minkäänlaisia “häiriötekijöitä”, mutta ulkona sitä saattaa erehtyä tuijottelemaan taivaalla lentävää lintua tai vaikka mitä.

Saa nähdä, miten tänä vuonna mennään. Nyt vaikuttaisi siltä, että festivaali päästään toteuttamaan suurin piirtein alkuperäisessä muodossaan.

Ylipäänsä se, että ollaan ulkona on minusta upeaa. On aivan toista nauttia runoudesta ulkoilmassa ja käydä vaikka kesken ohjelman uimassa tai omalla mökillä ottamassa lasin viiniä.

Päivän edetessä festivaalin tunnelma muuttuu paljon sään mukaan ja päivän aurinkoisuus sekä illan pimeys tuovat tietysti omat sävynsä. On tunnelmallista tanssia musiikin tahdissa pimeässä yössä, kun on ensiksi kuunnellut keskittyneesti valoisaan aikaan runoja muiden kanssa.

Paikkakunta vaikuttaa tapahtumaan siten, että siellä kohtaa myös uusia runoyleisöjä. Väittäisin, että tosi monelle Eurassa ja Satakunnassa asuvalle lavarunous on melko uutta. On kiinnostavaa, että runouden äärelle tulee uusia yleisöjä. Ensimmäisenä vuonna meillä oli yleisöä hyvin laajalla ikähaarukalla, ja se on minusta rikkaus.

En ihan vielä usko, että Sieravuoren lavarunofestivaalit vaikuttaisivat Satakunnan tai edes Euran identiteettiin, mutta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä sillä voi olla jo vaikutusta. On tärkeää, että tapahtumasta tulee jatkuva ja odotettu.

2. Tapahtuma näkyy paikkakunnalla lehtijuttuina, radiohaastatteluina ja fyysisinä julisteina. Merkittävästi se näkyy itse Sieravuoressa, mutta se on sellainen oma kätkönsä, ettei se Eurassa muutoin varsinaisesti näy. Meillä ei ole mitään pop up -tapahtumia Eurassa tai muuta sellaista.

3.  Parasta on se, että Sieravuoressa ollaan ikään kuin kaikille uudella, neutraalilla, luonnonläheisellä maaperällä. Ei olla minkään paikkakunnan vakiorunoklubilla, vaan Sieravuoreen kokoontuu kaikkialta Suomesta (lava)runoharrastajia, ja ohjelman lisäksi he voivat tutustua toisiinsa, ilakoida yhdessä ja muutenkin luoda ystävyyssuhteita, jotka saattavat johtaa vaikka mihin!

Runoilija Olli Heikkonen esiintyy Timo Rasion ja Janne Halmkronan kanssa Bar Kukassa Runoviikko-festivaalilla 2019. Kuva: Ainhoa Gonzalez.

Juha Kulmala, Varsinais-Suomen Runoviikko
6.15.11.2020, Turku ja Varsinais-Suomi

1. Runoviikko-festivaalin runoklubit ja pienemmätkin tilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti ilman pääsymaksua sellaisissa paikoissa, joissa on esiintymiselle tekninen valmius ja sopivat tilat. Käytännössä tämä tarkoittaa baareja, joissa on muutakin ohjelmaa – Kuka, Bar Ö, Dynamo. Budjettimme ei ole sallinut tilavuokrien maksamista, ainoana poikkeuksena on ollut monikäyttöisyytensä takia isommille performansseille ja monitaiteellisille runoklubeille sopiva Barker-teatteri.

Kaupunkiympäristö määrittää hyvinkin paljon festivaalin ohjelman rakennetta ja aikatauluja, koska ohjelmaan sopivia maksuttomia paikkoja on Turussa todella vähän. Klubit ovat siis aina esityspaikkansa ”näköisiä” tavalla tai toisella. Baarien lisäksi runotilaisuuksia on järjestetty taidegallerioissa, kahviloissa ja pääkirjastolla, jotka ovat kaikki tyypillisesti urbaanin keskuksen tiloja. Festivaali ja muutkin runotapahtumat muovautuvat ja sopeutuvat kaupungin mahdollisuuksiin ja muutoksiin.

Yksittäinen runotapahtuma toimii pienemmälläkin paikkakunnalla, mutta kymmenen päivän runofestivaali vaatii isomman yleisöpohjan ja kaupungin, jossa on monenlaisia tapahtumapaikkoja.

Koska päätapahtumamme on pimeimmässä marraskuussa, kaupungin ulkotiloja, puistoja ja kaupunkimaisemaa ei ole pystytty kovin aktiivisesti hyödyntämään. Kuitenkin muun muassa Runobussi on ajeluttanut jo neljänä vuonna yleisöä pitkin iltavalaistua Turkua keskustan ja Raunistulan välillä. Kaikista näistä yksittäisistä kaupunkipalasista syntyy Runoviikon Turku.

Runoviikko-festivaali yksittäisenä tapahtumana marraskuussa ei luultavasti ole vaikuttanut paljonkaan Turun identiteettiin, mutta ainakin juhlapuheissa mainittu ”kirjailijoiden kaupunki” on jossain määrin, ainakin hetkeksi, tullut konkreettisesti nähtäville festivaalin aikana. Runon ystävien keskuudessa Runoviikon tapahtumat ovat kyllä selvästi muokanneet kaupungin imagoa houkuttelevammaksi ja kiinnostavammaksi.

2. Festivaalin ajankohdasta johtuen ulkotapahtumia, paraateja tai puistojuhlia ei juurikaan ole ollut. Runoviikko-festivaali näkyy selvimmin yksittäisten tapahtumien tapahtumapaikoissa ja ohjelmalehden myötä tietysti kirjastoissa ja muissa tapahtumatiedotusta suosivissa paikoissa.

On ollut suunnitelmia runotapahtumien osittaisesta siirtämisestä loppukesälle, jolloin ne voisivat levittäytyä myös ulos ja näkyä esimerkiksi jokirannan alueella, terasseilla ja puistoissa.

3. Kun nyt on tekeillä jo 20. Runoviikko, on ohjelmalle muodostunut oma paikallinen vakioyleisönsä ja tietyille ohjelman osille, kuten iltaklubeille, vakiintuneet paikkansa ja konseptinsa. Tämä antaa järjestelyille sellaista pohjaa, jonka päälle on mukava rakentaa ja kehittää uusia runo-ohjelmaideoita ja tuoda kansainvälisiä vieraita ja kotimaisia esityksiä myös runouden marginaalista. Kaikkea ei tarvitse alkaa aivan alusta joka kerta.

Turun keskusta-alueen tiiviys on myös logistisesti toimiva: majoitukset, keikkapaikat, ruokailut ja tapaamiset saa järjestettyä kävelyetäisyydelle, mikä on olennainen plussa verkostoitumiselle ja pienille tilaisuuksille, joita voi järjestää helposti eri kohteissa peräkkäin samana iltapäivänä, jos on tarvetta.

Tietyt Turun kaupunkirakenteelle ominaiset aikataulut ja reitit ovat jo osa täkäläisten runotapahtumien perusrakennetta, ja niiden mahdollisiin nopeisiin muutoksiin voi olla hieman raskasta reagoida, kun festivaalia tehdään vapaa-ajalla talkootyönä.

Turussa on onneksi hyvä, monipuolinen ja kattava poikkitaiteellinen tekijäverkosto, josta voi hakea tukea ja ideoita äkkitilanteissa. Esimerkiksi nyt koronatilanteessa on voitu tukea esiintymispaikkoja virtuaalisilla tapahtumilla ja järjestää runojen videotallennusta suljetuissa teatteritiloissa ja niin edelleen.

More Like This


Kategoriat


Artikkeli Haastattelu

Avainsanat


Add a Comment

Your email address will not be published.Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>