Luovan kirjoittamisen joulukalenteri: 19. luukku – Puhetta ja puheenvuoroja

Kuka puhuu, miten hän puhuu ja mitä hän sanoo? Kirjoitusharjoituksessa syvennytään dialogin kirjoittamiseen. Kokeile, miten saman keskustelun voi kirjoittaa useilla eri tavoilla!

Tänään harjoittelun kohteena on keskustelu. Kirjoitusharjoituksessa kirjoitetaan lyhyt vuoropuhelu kolmella eri tavalla. Tavoite on löytää luonteva tapa kirjoittaa puhetta osaksi proosaa.

Päätä ensin tilanne ja kaksi keskustelijaa. Keskustelu voidaan käydä esimerkiksi työpaikalla, bussissa, kaupassa tai kotona. Keskustelijat voivat olla toisilleen ennalta tuttuja tai vieraita.

Harjoituksesta ei tarvitse tehdä pitkää, vaan puheenvuoroja voi olla vain muutama per puhuja. Idea onkin kokeilla erilaisia tyylejä ja vertailla niitä. Kirjoita siis sama keskustelu kolmella erilaisella tavalla!

1. Kirjoita kirjakieltä, kuin asiatekstiä. Valitse myös käyttämäsi sanat mahdollisimman virallisen ja asiallisen tekstin mukaan!

”Hyvää huomenta! Me emme olekaan tavanneet aiemmin. Hienoa, että vihdoin pääsit vieraaksemme. Hauska viimein tavata. Miten matkasi meni?”

”Oikein hyvää huomenta. Kiitos, kun kutsuitte minut. Saavuin tänne mielelläni. Matka sujui oikein hyvin, nukuin siitä ison osan.”

”Mukava kuulla, että matka oli miellyttävä. Välimatka on niin pitkä. Auttaisinko matkatavaroiden kantamisessa?”

”Ei kiitos, en tarvitse apua, voin hyvin kantaa nämä itse.”

”Mennään kokoustilaan. Seuratkaa minua, niin näytän tien.”

”Mennään. Tämä onkin todella kaunis rakennus, onko teillä kauan ollut toimintaa näissä tiloissa?”

”Kyllä, olen samaa mieltä, tämä on hieno talo. Me viihdymme täällä todella hyvin. Vuosi sitten muutimme tänne.”

2. Kirjoita siten kuin ihmiset todellisuudessa saattaisivat puhua – juuri siten.

Älä hae oikeinkirjoitusta. Sanat voivat jäädä vajaiksi, eikä lauseiden tarvitse olla edes loogisia. Voit testailla erilaisia murteita ja miettiä sitä, miten esimerkiksi eri ikäiset ihmiset saattaisivat puhua.

”No huomenta! Myö ei ollakkaa aiemmi nähty. Mukava ku piäsit tulemaa. Mitenkäs matka meni, menikö hyvi?”

”No terve! Nii, tosi kiva ku pyysitte tulemaa, tosi kiva juttu. Ja juu menihä se oikee kivasti, oikeestaa mä nukui melkei koko matkan.”

”Nonni, kiva kuulla, oha se pitkä tuo matka. Mitenkäs, tarviikko sinä apua noitte tavaratoitte kantamissee?”

”Emmä tarvi, kiitti. Hyvin nää täs menee.”

”Lähetäämpä sitte tuonne kokkoushuoneesee, tuu perästä nii minä näytän tie.”

”Jees. Tää onki aika komee rakennus tää. Oottekste kaua jo ollu tääl?”

”No nii eikö ookki, kyllä myöki tästä tykätää ja hyvi ollaa viihytty. Vuos sitte muutettii.”

3. Etsi välimuoto, jota voisit proosateksteissä käyttää.

Pyri kirjoittamaan tekstiä, joka on luontevaa, mutta kielellisesti joko virheetöntä tai ainakin siistimpää kuin kohdassa kaksi. Voit kirjoittaa useita erilaisia versioita!

Haeskele ilmaisua, joka olisi lukijalle sujuvaa. Vältä kankeutta ja kapulakieltä, mutta älä myöskään luisu liikaan puhekielisyyteen, jota saattaisi olla raskasta lukea. Vertaile erilaisten sanavalintojen vaikutusta sekä sanajärjestystä ja sitä, millaiset virkkeet tuntuvat luontevilta ja millaiset alkavat tuntua epäaidoilta.

”Huomenta! Me ei ollakaan aiemmin tavattu. Kiva, kun pääsit tulemaan. Miten matka meni?”

”Huomenta. Kiitos vaan teille, kun pyysitte. Ilo oli tulla! Matka meni kyllä ihan mukavasti, nukkumalla oikeastaan.”

”No kiva, ei se matka tänne ihan lyhyt ole. Tarvitsetko sinä apua näitten tavaroitten kanssa?”

”Ei kiitos, kyllä minä nämä saan itsekin kannettua.”

”Lähdetään sitten tuonne kokouspaikalle. Mennään tännepäin.”

”Onkin muuten aika upea tämä rakennus. Onko teillä kauankin ollut tilat täällä?”

”No on kyllä minunkin mielestäni hienot puitteet, hyvin on viihdytty nyt vuoden päivät täällä.”

Lisähaastetta, vinkkejä ja pohdittavaa

  • Kokeile kohtaa kaksi erilaisilla murteilla. Tai miten puhuisi suomea vasta opetteleva henkilö?
  • Miten tilanne vaikuttaa puheeseen? Se, tuntevatko keskustelijat toisensa vai eivät, saattaa vaikuttaa puhetapaan ja sanavalintoihin. Myös tilanne ja paikka tuovat omia vaikutteitaan keskusteluun ja sen kulkuun.
  • Mieti, millaiset rajat kohdassa kolme itsellesi asetat. Voitko esimerkiksi käyttää sanaa ”mä”, vai täytyykö sen olla ”minä”? Voiko kohtaa kolme kirjoittaa murteella? Täytyykö kaikki sanat taivuttaa kieliopin mukaan?
  • Vertaile eri kirjailijoiden tapaa kirjoittaa keskustelua. Kenen tyylistä tykkäät ja miksi? Kenen tyyli ei miellytä sinua, mistä arvelet sen johtuvan?
  • Oletko kiinnittänyt käännöskirjallisuutta lukiessasi huomiota henkilöhahmojen puheeseen? Jos sinulla on mahdollisuus verrata samaa kirjaa alkuperäiskielellä ja käännöksenä, pohdi millaisia valintoja suomentaja on tehnyt.
  • Kirjoita niin, että keskustelusta käy ilmi paikka ja/tai tilanne. Älä kerro tai nimeä suoraan, vaan anna tilanteen ja ympäristön välittyä keskustelusta. Anna tekstisi perheenjäsenille tai kavereille luettavaksi ja kysy, millaisen tapahtumapaikan ja tilanteen he kuvittelevat. Onnistutko välittämään haluamasi asiat?
  • Tee harjoituksesta pidempi. Anna tilanteen muuttua ja tapahtumapaikan vaihtua. Minkälaisten keinojen avulla pystyt kuljettamaan lukijaa mukana ilman kertojaa?
  • Yritä tehdä harjoitus niin, että kuvailet tekstissä puhujat lukijalle. Mieti, miten onnistut siinä. Millä tavoin ihmiset voivat tavallisessa keskustelussa kommentoida itseään ja toisiaan?

Teksti: Elina Laine
Kuva: Miguel Á. Padriñán/Pexels

More Like This


Kategoriat


Kirjoitusharjoitukset

Avainsanat


Add a Comment

Your email address will not be published.Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>