Lumooja 3/2017

Kirjallisuus ammattina

Pääkirjoitus: Unelmatöissä vai painajaisessa?

Kirjailija, kääntäjä, kustannustoimittaja, editoija, kirjallisuusagentti, kirjakauppias, kirjastovirkailija, kriitikko, kulttuurijournalisti, tiedottaja, copywriter, kirjallisuusterapeutti, tutkija, kirjoittamisen tai äidinkielen opettaja.

Kirjallisuusala on houkutteleva ja monipuolinen. Samaan aikaan ammattikenttä on marginaalinen, kuten muutkin taide- ja kulttuurialat.

Moni lahjakas kynäilijä ja himolukija tuntee kutsumusta kirjallisuusalaan. Mikä voisikaan olla ihanampaa, kuin saada tehdä työtä rakastamansa asian parissa?

Tämä huolimatta alan varjopuolista, joita ovat usein pieni palkka, kova kilpailu ja pitkät työpäivät. Kirjallisuusalalla vapaa-aika ja työaika monesti sekoittuvat keskenään, ja joidenkin mielestä tämä on rasittavaa, mutta toisten mielestä mahtavaa.

Moni päätyy aluksi alalle tehden vapaaehtoistöitä ja palkattomia työharjoitteluita. Näin kerrytetään työkokemusta ja solmitaan suhteita alalle. Jossain vaiheessa on kuitenkin osattava pyytää kunnollista palkkaa, koska muutoin kirjallisuus jää harrastukseksi.

Toive työllistyä alalla perustuu aluksi vain mielikuviin työn luonteesta. Vasta kun työtä on kokeillut käytännössä, voi tietää, onko kyseessä ammatti, johon haluaa jäädä. Siksi kannattaakin jo varhaisessa vaiheessa ennakkoluulottomasti kokeilla erilaisia töitä.

Toiset haluavat vakaan toimeentulon, ja silloin järkevintä voi olla päivätyön hankkiminen varmemmalta alalta, johon itsellä on myös taitoja, ja kirjallisuuden pitäminen sivutyönä tai harrastuksena. Parhaiten kirjallisuusalalle työllistyvät ne, jotka tähtäävät opettajiksi tai kirjastovirkailijoiksi. Osa taas opiskelee esimerkiksi yliopistossa kirjallisuutta vain itseään varten eikä edes tavoittele työpaikkaa omalta alalta.

Oman kokemukseni mukaan kirjallisuusalalla menestyminen vaatii ennen kaikkea rakkautta kirjallisuutta ja kirjoittamista kohtaan, sitkeyttä, aktiivisuutta, optimistista mieltä ja epävarmuuden sietämistä.

Kirjallisuusala on internetin takia elänyt murrosta koko 2000-luvun ajan, minkä takia monia työpaikkoja on kadonnut. On jopa puhuttu fyysisten kirjojen, kirjakustantamojen ja (kulttuuri)lehtien kuolemasta.

Suomessa kirjojen myynti lähti kuitenkin viime vuonna kasvuun, kiitos bestsellereiden kuten J. K. Rowlingin uuden suomennoksen Harry Potter ja kirottu lapsi. Kirja ei kärsi katkeilevasta nettiyhteydestä eikä vaikeuta nukahtamista kuten e-kirja. Tulevaisuudessa empatiataitoja arvostetaan työelämässä yhä enemmän, koska tekoäly ei opi empatiaa. Romaanien lukeminen tutkitusti lisää kykyä ymmärtää toisen ihmisen näkökulmaa.

Kirjallisuus ja tekstit löytävät aina uusia muotoja. Murrosaika on rankkaa, mutta se myös nostaa pintaan uusia osaajia. Koskaan aiemmin historiassa ei ole tarvittu näin paljon tekstin tuottamisen ammattilaisia, sillä yhä useampaan ammattiin kuuluu kirjoittaminen. Samaan aikaan luetun ymmärtäminen ja tekstin tuottamisen taito on kuitenkin heikentynyt nuorten parissa.

Elämme myös tarinallisuuden aikakautta, joten sisällöntuottajille on jatkuva kysyntä niin viihdeteollisuudessa, pelialalla, mainosmaailmassa kuin journalismissa. Ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa kuin aiemmin, ja he kaipaavat silloin viihdykettä ja oppia. Digitaalisille markkinoille ei vain voi lähteä väkisin tunkemaan vanhalla mallilla, vaan pitää keksiä uusia tapoja muuttaa tarinoiden suuri kysyntä palkaksi kirjoittamisen ja kirjallisuuden ammattilaisille.

Uusien alkujen syksyä kaikille!

Elisa Helenius

Lue aiheesta lisää:

Outi Oja: Kannattaako kirjallisuus? Kiiltomato.net 3.5.2011
Tuhoaako teknologia empatian, Katri Saarikivi? Kauppalehti 22.8.2017
Tilastot – Suomen Kustannusyhdistys 
Satu Rämö & Hanne Valtari: Unelmahommissa (WSOY 2017)


Sisällys

 

  • Alkusointu
    Atte Koskinen
  • Mitä tehdä?
  • Pääkirjoitus
    Elisa Helenius
  • Kolumni
    Aino Koivisto
  • Kaunokirjallisuus
    Laura Rosten
  • Kirjallisuuden moniosaaja rakastaa suomen kielen ilmaisuvoimaa
    Elina Laine
  • Kirjatyöläisen päivä
    Janne Palander
  • Kynäniekat ja lukutoukat pääsevät kirja-alalle sattumien ja sivupolkujen kautta
    Elisa Helenius
  • Suomikummassa on outoa vetovoimaa
    Elisa Helenius
  • Tutkijan kammiosta
    Sakari Katajamäki
  • Kaunokirjallisuus
    Matias Loikala  
  • Kirjahyllyn kätköt
    Johanna Ikonen  
  • Kirjallisuus-podcastit ovat yhä suositumpi tapa keskustella kirjoista
    Laura Rosten
  • Kritiikit 
  • Tekijät
  • Loppusointu
    Atte Koskinen

Tykkää ja jaa


RSS
Follow by Email
Facebook
Google+
http://lumooja.fi/arkisto/lumooja-32017">
Twitter

Facebook


Instagram


Something is wrong. Response takes too long or there is JS error. Press Ctrl+Shift+J or Cmd+Shift+J on a Mac.