Lumooja 4/2017

Essee

Pääkirjoitus: Suomenkielinen essee täytti 200 vuotta, hurraa!

Vuosi 2017 vetelee viimeisiään, ja samoin tekee myös esseen juhlavuosi. Tosin esseen juhlavuotta ei ole virallisesti edes vietetty. Mistä siis höpisen?

Kirjailija ja kustannustoimittaja Antti Arnkil twiittasi syksyllä puolitosissaan siitä, että on meneillään suomalaisen esseen 200-vuotisjuhlavuosi. Tiedustelin asiasta lisää Arnkililta meilitse, sillä en löytänyt googlettamalla yhtään mainintaa suomenkielisen esseen juhlavuodesta.

Arnkil vastasi, että oli lukenut Markku Eskelisen kirjaa Raukoilla rajoilla Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa (Siltala 2016). Eskelinen toteaa teoksessa ohimennen, että ensimmäiset suomenkieliset esseet julkaisi kirjailija Jaakko Juteini vuonna 1817.

Juteinin mielipidekirjasia ei tosin ole nimitetty esseiksi, mutta niitä voi Eskelisen mukaan pitää genren ensiaskeleena Suomessa. Juteinin Kootuista teoksista I-II (Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura 2009) löytyy Tutkintoja, jossa on kirjoituksia sellaisista aiheista kuin “kuolewaisuudesta”.

Juteinin tekstejä voi pitää esseinä, sillä ne ovat vapaamuotoisia eikä niitä ole tehty mihinkään määrättyyn, kuten kirkolliseen, tarkoitukseen. Arnkil kysyy, missä viipyvät juhlavuoden fanfaarit, ja hiljaisuutta sopii tosiaan ihmetellä.

Millainen sitten on suomalainen essee? Esseillä on Suomessa vahva suomenruotsalainen traditio, kirjoittaa H. K. Riikonen teoksessaan Mikä on essee? (SKS 1990). Varakkaiden suomenruotsalaisten kulttuurisukujen jäsenille on ollut 1800-luvulta lähtien mahdollista omistautua esseiden kirjoittamiselle.

Riikosen mukaan suomenkielisen esseen kehittymisen kannalta erityisen tärkeä aika oli 1910-luku, jolloin kirjallisuutta käsitelleet esseet olivat suosittuja. Merkittäviä kokoelmia tekivät Volter Kilpi, V. A. Koskenniemi, Juhani Siljo, Anna-Maria Tallgren ja Martti Haavio.

Merkkipaalu on kulttuurivaikuttaja Olavi Paavolaisen Pariisin matkaan perustuva Nykyaikaa etsimässä (Otava 1929). Klassikon asemaan on kohonnut myös kirjallisuudentutkijan ja runoilijan Lauri Viljasen kirja Taisteleva humanismi − Kulttuurikriitillisiä ääriviivoja Goethesta nykypäivään (Karisto 1936).

Viime vuosituhannella kirjoitettiin paljon henkilökuvia, joissa luonnehditaan tutun kulttuurihenkilön toimintaa ja persoonallisuutta. Suomalaisissa esseekokoelmissa on myös usein käsitelty luonnontieteitä ja ekologisuutta, tunnetuimpana kirjoittajana instituution asemaan kohonnut Pentti Linkola. Kulttuurilehdillä taas on ollut merkittävä rooli niiden julkaistessa kirjailijoiden esseitä.

Kiinnostavia kotimaisia esseeteoksia ilmestyy jatkuvasti. Laji on vain yhä kovin miehinen. Elossa olevista naispuolisista esseisteistä mieleeni tulee kolme: Leena Krohn, Merete Mazzarella ja Koko Hubara.

Hubaran Ruskeat Tytöt -esikoiskirjan (Like 2017) esseet syntyivät hänen blogitekstiensä pohjalta. Suomalaiset nuoret naiset ovatkin kunnostautuneet kantaaottavien, henkilökohtaisten ja fiksujen blogien pitäjinä, erityisesti feministisistä aiheista. Uskoisin, että bloggaajien joukosta voisi löytyä lisää esseekokoelmien kirjoittajia. Myös eri taiteenlajien arvosteluista ja esseistä lehdissä on ollut tapana koota esseekokoelmia, ja kulttuuritoimittajissa on paljon naisia.

Essee tuo sanana helposti mieleen hikiset opiskelutyöt, mutta se on myös vapaamuotoinen ja raikas kirjallisuudenlaji. Essee on kaunokirjallisuuden ja tieteellisen kirjallisuuden rajatapauksena kiinnostava muoto, Riikonen kirjoittaa. Essee voi syntyä uutteran journalistisen toiminnan tai joutilaan maailman tarkkailun tuloksena.

Nostakaamme malja uudelle vuodelle ja suomenkieliselle esseelle!

Elisa Helenius


Sisällys 

  • Alkusointu
    Sari Harsu 
  • Mitä tehdä?
    Elisa Helenius
  • Pääkirjoitus
    Elisa Helenius
  • Kolumni
    Aino Koivisto
  • Kaunokirjallisuus
    Maija Haavisto
  • Esseisti vai evankelista?
    Laura Rosten
  • Neuvoja aloittelevalle esseistille
    Athanasía Aarniosuo
  • Kirjan voima
    Janette Sorsimo
  • Kaunokirjallisuus
    Henri Kokkonen
  • Tutkijan kammiosta
    Aino-Kaisa Koistinen
  • Viallinen vai tavallinen
    Elina Laine
  • Kirjatyöläisen päivä
    Ville-Juhani Sutinen
  • Kritiikit
  • Tekijät
  • Loppusointu
    Sari Harsu

Tykkää ja jaa


RSS
Follow by Email
Facebook
Google+
http://lumooja.fi/arkisto/lumooja-4-2017">
Twitter

Facebook


Ihanaa kirjan ja ruusun päivää!

Facebook photo

Instagram


Something is wrong.
Instagram token error.