Sisältö
Pyri hahmottamaan juttusi ydin. Etsi artikkelille näkökulma, joka tuntuu mielenkiintoiselta ja uudelta. Näin vältyt aiheen ylimalkaiselta ja pinnalliselta esittelyltä ja näet syvemmälle ilmiöihin.
Noudata kirjoittaessasi hyvää lehtimiestapaa. Ole kohtelias: puhu ihmisistä mieluiten sukunimillä, älä sorru henkilökohtaisuuksiin. Rohkeitakin väitteitä on sopivaa esittää, mutta perustele kaikki väitteet. Muista myös, ettei rohkea argumentointi tarkoita yksisilmäisyyttä. Jos epäilet jotakin tietoa, tarkasta se useammasta lähteestä.
Kun lainaat lähteitä, tee tämä lukijalle tiettäväksi. Älä laita haastatellun suuhun sellaista, mitä hän ei ole sanonut. Erota omat näkemyksesi haastatellun puheista.
Kysy haastatellulta, haluaako hän lukea jutun ennen kuin se ilmestyy. Tarkistusluvun tarkoituksena on asiavirheiden välttäminen, ei ilmaisujen muokkaaminen haastatellulle suotuisammiksi.
Kieli
Käytä selkeää yleiskieltä. Vältä sellaisia ilmaisuja, jotka vaativat jonkin erityisalan tuntemusta. Vaikka Lumooja on kirjallisuuslehti, sen ymmärtävä lukeminen ei voi edellyttää akateemisia kirjallisuuden opintoja. Useimmille sivistyssanoille on olemassa yleiskielinen vastine, jota tulee mahdollisuuksien mukaan suosia.
Rakenne ja muoto
Jokaisesta artikkelista on löydyttävä naseva otsikko, lyhyt ja houkutteleva ingressi, kuvaavat väliotsikot ja kuvatekstiehdotukset. Jokainen näistä elementeistä toimii lukijan sisäänheittäjänä. Artikkelin tekstin on toimittava omillaan, vaikka jokin näistä elementeistä poistettaisiin. Lisäksi alussa mainitaan tekstin kirjoittajan ja kuvittajan (mikäli tiedossa) nimet.
Kirja-arviossa on otsikko, kirjailijan nimi, teoksen nimi, suomentaja, kustantaja ja painovuosi:
Taivaan ja veden välissä
Riikka Pelo: Taivaankantaja. Teos 2006.
Arvion kirjoittajan nimi sijoitetaan tekstin loppuun.
Älä käytä tyylimuotoiluja kuten lihavointeja esim. otsikoissa tai fonttityypin tai tekstikoon vaihteluja tekstin eri osien välillä. Koko teksti kirjoitetaan yhdellä ja samalla tyypillä.
Älä sisennä.
Älä tavuta.
Lihavoi nimi, kun se esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa. Otsikoissa ja ingressissä ensimmäisen kerran esiintyviä nimiä ei lihavoida ensimmäisellä eikä seuraavilla esiintymiskerroilla. Työryhmiä, järjestöjä yms. ei lihavoida.
Kursivoi teosten ja lehtien nimet: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja runoryhmä Ihoteollisuuden Rakkauden kiertotie -performanssi.
Kursivoi/lihavoi välittömästi kursivoitujen/lihavoitujen sanojen jälkeen esiintyvät välimerkit: Mitä mieltä runoilija itse on Hölkästä? Samoja teemoja käsittelee myös Annika Idström.
Artikkelien, novellien ja runojen nimet laitetaan lainausmerkkeihin: Uuno Kailaan ”Unen kaivo” ja Lea Rojolan ”Läheisyyden löyhkä käy kaupaksi”.
Haastateltujen repliikit ja lainaukset erotetaan muusta tekstistä lainausmerkein, ei vuorosanaviivalla. ”Putosin katolta kesken runon”, Elomyyrä väittää.
Kappaleita ei eroteta toisistaan tyhjällä rivillä. Väliotsikot sen sijaan voi erottaa tyhjin rivein leipätekstistä.
Lainattujen runojen säejaot merkitään kauttaviivalla: Karsea mato, veltto ja läski / pienempiänsä julkeesti käski: /
Vältä lyhenteiden käyttöä. Kirjoita lyhenne auki ainakin ensimmäisellä esiintymiskerralla.
Tekstin lähettäminen
Tallenna teksti mieluiten RTF-tiedostoksi ja lähetä oikealle henkilölle Lumoojaan sähköpostilla.

2 comments
Comments feed for this article
Trackback-linkki
Marraskuu 5, 2008kello 2:46 am
1
“Käytä selkeää yleiskieltä. Vältä sellaisia ilmaisuja, jotka vaativat jonkin erityisalan tuntemusta.”
Ei millään pahalla, mutta itse ohjeissa on ristiriitaisesti käytetty sanaa “ingressi”.
:)
Joulukuu 13, 2008kello 8:32 pm
Heidi
Hei, totta! Ingressin voisi suomentaa jutun kärjeksi tai lyhyeksi johdannoksi.