Runo: Itsenäisyysyö

Kuvitus: Meria Palin

 

ITSENÄISYYSYÖ (SOTARUNO)

Veri kai etäisistä veljistämme vielä putoilee jossakin

lammikoiksi vanhoille askelillemme niin kuin aina ennenkin

lian peileillä kuoppia täyttäen kuin kipeä sade jota edellämme

 

Meiltä päät koverrettu sinisistä sielunkynsistä kaikilla sama

likaisenpunainen liina silmillä marssitaan märkäämme tihkuen

taas kohti yhtä varmaa uneksimuistettua kuolemaa

 

Mutta siltipä lauletaan, reippainta mustaa lauluamme tähän

iloisen turhaan sodanyöhön, ja matalalla kajastaen

kuin syrjäiset pilvet liikutaan, valmiina katoamaan taas

 

 

Please follow and like us:

More Like This


Kategoriat


Runo

Avainsanat


Tykkää ja jaa


RSS
Follow by Email
Facebook
Google+
http://lumooja.fi/runo-itsenaisyysyo">
Twitter

Facebook


Lapsuuden traumoista ja niiden periytymisestä kertova Annastiina Stormin esikoisromaani Me täytytään valosta on fragmentaarisuudessaan ja unenomaisuudessaan raikkaasti kirjoitettu.

Instagram


Something is wrong.
Instagram token error.