Sanojen syntysijoilla: Juhani Ahon koti Ahola

Juttusarjassa vieraillaan tunnettujen teosten syntysijoilla. Tällä kertaa kyläillään Suomen ensimmäisen ammattikirjailijan Juhani Ahon kodissa.

Ahola
Ahola. Juhani Ahon aikaan talo oli yksikerroksinen. Toinen kerros lisättiin jälkeenpäin 1920-luvulla.

 

Parin kilometrin päässä Järvenpään keskustasta on vehreää ja hiljaista. Pyörä kulkee kuin itsestään asvalttitietä pitkin ja pysähtyy keltaisen puutalon eteen. Muutama ihminen seisoskelee jo pihalla odottamassa ovien aukeamista.

Juhani Ahon pitkäaikaisimman kodin Aholan seinien sisällä ovat syntyneet muun muassa teokset Kevät ja takatalvi (1906) Juha (1911) sekä suuri määrä lastuja, kuten kirjailija lyhytproosansa kappaleita tapasi nimittää.

Lapinlahdella syntynyt kirjailija asettui Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan vaimonsa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa vuonna 1897.

Puupiirroksia Aholasta
Puupiirroksia Aholasta.

Takanaan Aholla oli liikkuvainen elämä. Savosta hän oli päätynyt ensin Helsinkiin yliopisto-opintojen perässä, sitten sanomalehtialalle muun muassa Jyväskylään ja Kuopioon. Pariisissakin Aho ehti asua ja kirjoittaa sinne sijoittuvan romaanin Yksin (1890).

Naimisiinmeno ja ensimmäisen pojan syntymä olivat herättäneet halun asettua aloilleen. Pariskunnan ensimmäisessä kodissa Hausjärvellä asiat kuitenkin mutkistuivat, kun Aho ihastui vaimonsa siskoon Tilly Soldaniin.

Ratkaisuksi kolmiodraamaan keksittiin muutto uuteen ympäristöön. Tuusulanjärvellä oli rauhaa luomistyölle, mutta junaradan läheisyys mahdollisti myös nopean pääsyn kokouksiin ja sanomalehtitöihin Helsinkiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Venny Soldan-Brofeldtin tekemä värityskirja
Vuonna 1903 perhe lähti vapaaehtoiseen maanpakoon Venäjän sortotoimien takia. Venny Soldan-Brofeldt teki matkasta värityskirjan.

 

Historiallinen taiteilijayhteisö

 

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka hankki elantonsa kirjoittamalla. Ahoa kiinnosti erityisesti kansankuvaus, realismi ja naturalismi.

Esikoisromaani Rautatie (1884) kertoo syrjäseudun köyhästä pariskunnasta, joka lähtee katsomaan ihmeellistä nykyajan keksintöä, junaa. Viimeistään seuraavana vuonna ilmestynyt Papin tytär (1885) nosti Ahon aikansa arvostetuimpien kirjailijoiden joukkoon.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Lamppu
“Siihen aikaan, kun isä lampun osti”

 

Ahon muutto Tuusulanjärven rannalle oli alku historialliselle taiteilijayhteisölle. Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Aho oli tutustunut aikansa kulttuurihenkilöihin. Ahon ja Soldan-Brofeldtin asetuttua Järvenpään kartanon maille perässä tulivat Helsingistä vähitellen taidemaalarit Eero Järnefelt ja Pekka Halonen, kirjailija J. H. Erkko ja säveltäjä Jean Sibelius, jotka rakensivat omat talonsa lähitienoille. Järnefeltin taloa lukuun ottamatta kaikki ovat nykyään yleisölle avoimia kotimuseoita, joissa voi helposti vierailla saman päivän aikana.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Aholan entinen olohuone
Aholan entisessä olohuoneessa voi nykyään kuunnella kuulokkeista Aholassa aikoinaan vierailleiden henkilöiden muistoja.

 

Elämä Tuusulanjärvellä oli yhteisöllistä. Taiteilijat vierailivat toistensa luona usein. Toisinaan kyläilijöitä tuli kauempaakin. Museossa kerrotaan Ahon usein paenneen hälinää omaan työhuoneeseensa ja jättäneen emännöinnin vaimolleen, jonka maalaustyö kärsi vieraiden viihdyttämisestä.

 

Yksinkertaisuus ja vapaus

 

Päällimmäisenä vaikutelmana Aholasta mieleen jää Ahon vapaudenkaipuu. Juhani Aholta on säilynyt esineistöä vain vähän, sillä kirjailija muutti usein eikä arvostanut tavaran haalimista. Toisin kuin muut yhteisön taiteilijat, Aho ei koskaan ostanut taloa itselleen. Vuokrasopimuksen kirjoittaminen aina yhdeksi vuodeksi eteenpäin säilytti vapaudentunteen.

Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin esineitä
Aholassa on näytteillä esineitä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämästä.

 

Kun Aho ja Soldan-Brofeldt vuonna 1911 päättivät jättää sopimuksen uusimatta, he huutokauppasivat omaisuutensa ja muuttivat takaisin Helsinkiin. Talo sai uudet vuokralaiset ja toimi myöhemmin kotitalouskouluna. Museo siitä tuli vasta vuonna 1997.

Enemmän kuin taiteilijakoti, Ahola on näyttely taiteilijapariskunnasta ja heidän elämästään. Opastekylteissä kerrotaan perheen vaiheista ja vitriineissä on esillä pikkuesineitä vuosien varrelta. Joitain huonekalujakin on museoon löydetty, esimerkiksi Venny Soldan-Brofedtin itse suunnittelema sänky. Kirjahyllyssä näkyy muun muassa Runebergin, Kauppis-Heikin, Maila Talvion ja Kasimir Leinon teoksia sekä Darwinin Lajien synty.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

kirjahylly
Aholan kirjahyllystä löytyy myös kirjailijan omia teoksia.

 

Yksi huone on pyhitetty kokonaan kalastus- ja ulkoiluvälineille. Kuuluisuudestaan huolimatta Aholla oli kansanläheinen maine. Hän oli luonnossa viihtyvä ulkoilmaihminen, jonka mieliharrastuksiin kuuluivat metsästys, kalastus ja hiihto.

Juhani Ahon kalastusvälineitä
Juhani Ahon kalastusvälineitä.

”Sisimmässäni minä varmaan olen enemmän kalamies kuin kirjamies”, Ahon tiedetään sanonneen.

 

 

 

 

 

 

Juhani Ahon Ahola: Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää.
Avoinna 2.5.–30.9., tiistaista sunnuntaihin, kello 11–18.
Yleisöopastukset lauantaisin kello 11.
Yläkerrassa näyttely Hajamietteitä kapinaviikoilta – Sisällissota kirjailijan silmin.

Lisää tietoa museosta:
https://www.jarvenpaa.fi/sivu.tmpl?sivu_id=504,
http://www.visittuusulanjarvi.fi/nae-ja-koe/kulttuuri-ja-museot/ahola.

 

Lähteet:

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2806

Helttunen Anne & Uusi-Hallila Tuula, Juhani Aho – vastakohtien tasapainoa. Sanoma Pro Oy 2010.

Please follow and like us:

More Like This


Kategoriat


Artikkeli

Avainsanat


Tykkää ja jaa


RSS
Follow by Email
Facebook
Google+
http://lumooja.fi/sanojen-syntysijoilla-juhani-ahon-koti-ahola">
Twitter

Instagram


Something is wrong.
Instagram token error.