Sanojen syntysijoilla: Runebergin kotimuseo

Lumooja aloittaa uuden juttusarjan, jossa vieraillaan tunnettujen teosten
syntysijoilla! Toimittaja Rosa Aphalo on lähtenyt kirjallisuushistorialliselle kierrokselle kesäiseen Suomeen. Juttusarja esittelee kirjallisuutemme merkkihenkilöiden historiaa, ja Aphalo näyttää mitä tänä päivänä tapahtuu paikoissa, joissa kuuluisat kirjoittajat ovat asuneet ja työskennelleet.

Ensimmäisessä osassa kyläillään Runebergin kotimuseossa Porvoossa.

 

Runeberg on Porvoossa läsnä kaikkialla. Patsaan isästään teki Runebergin poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg.
Runeberg on Porvoossa läsnä kaikkialla. Patsaan isästään teki Runebergin poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg.

Vaikka koulussa ei enää opetellakaan Vänrikki Stoolin tarinoita ulkoa,  niin kuin ennen vanhaan tehtiin, on J. L. Runebergin asema kansallisrunoilijana yhä vankkumaton.
Lumooja tutustui Maamme-laulun tekijän viimeiseksi jääneeseen kotiin ja siihen, millaista Runebergien perheen elämä Porvoossa oli.  

Juhannusaaton aattona Porvoossa on hiljaista. Vanhan kaupungin talot natisevat pilvisen taivaan alla. Ympärillä puhutaan ruotsia, ja siellä täällä turistit ihmettelevät saksaksi, englanniksi tai ranskaksi. Kodikkaalta näyttävien kahviloiden edessä on pieniä pöytiä ja yhden myymälän ikkunassa mainostetaan siirtomaatavaraa. Vanhassa Porvoossa aika tuntuu pysähtyneen.

Kun Johan Ludvig Runeberg ja Fredrika Runeberg muuttivat Porvooseen, oli se vasta parintuhannen asukkaan pikkukaupunki.

Molemmat olivat syntyneet Pietarsaaressa ja eläneet sen jälkeen muun muassa Turussa, Paraisilla ja Helsingissä ennen kuin J. L. Runeberg vuonna 1837 sai latinanlehtorin paikan Porvoon kymnaasista. Pariskunta lapsineen asettui Porvooseen, ja siellä syntyivät myös useat heidän teoksistaan.

Runebergin tunnetuimman teoksen Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1848 ja toinen 1860. Suomen sodasta kertovasta kansallisromanttisesta
runoteoksesta tuli pian aikansa arvostetuimpia teoksia.

Fredrika Runebergin vuonna 1858 ilmestynyt historiallinen romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä sen sijaan sai vaisumman vastaanoton. Fredrika jäi pitkään kuuluisan miehensä varjoon, mutta oli muihin aikakautensa naisiin nähden etuoikeutetussa asemassa, kun sai kirjoittaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

 

Arvovaltainen koti

 

Runebergien kotimuseona toimii perheen viimeinen yhteinen koti. Kansallisrunoilija eli talossa vuodesta 1852 kuolemaansa vuoteen 1877 saakka. Sitä ennen Runebergit olivat asuneet Porvoossa kolmessa muussa talossa, joita voi nykyäänkin käydä ulkopuolelta katsomassa.

Runebergin kotimuseo on vaikuttava paikka. Suuressa talossa on kymmenen huonetta ja tilaa yli 300 neliömetriä. Huoneet ovat avaria ja valoisia ja niissä kasvaa komeita, aikanaan harvinaisia huonekasveja.

Piikoja ja renkejä perheellä on ollut useita, ja sivurakennuksissa on pidetty hevosta ja kanoja. Talon ympärillä kukoistaa komea puutarha.

J. L. Runebergin eläessään kokema arvostus näkyy myös hänen talossaan. Hänellä oli varaa ostaa Daniel Lindin rakennuttama valtava rakennus, sillä hän oli juuri myynyt kaikkien teostensa oikeudet Ruotsiin.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Puutarha
Runebergien kotitaloa ympäröi komea puutarha, jossa kasvaa muun muassa Runebergin lempikukkia kieloja.

 

Yksi Runebergin kodin ainutlaatuisuuksista on sen valtava puutarha sireenimajoineen ja kukkaistutuksineen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen ani harvalla Suomessa oli kukkapuutarhoja, sillä kaikki liikenevä maa käytettiin hyötykasvien viljelyyn.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Matkailijoita
Englantilaiset matkailijat Judith ja Terry Brennan pitivät museota kiehtovana ikkunana menneisyyteen. Judith ei ollut kuullut Runebergistä aiemmin, mutta Terry oli kuullut tämän runoista tehtyjä lauluja.

 

Ikkuna menneisyyteen

 

Viimeiset vuodet talossa eivät olleet kansallisrunoilijan tuottoisinta aikaa. Johan Ludvig Runeberg halvaantui metsästysretkellä vuonna 1863 eikä kyennyt enää kirjoittamaan. Fredrika Runeberg hoiti miestään, mutta peri myös tämän kirjoituskamarin. Hänellä oli vihdoin oma paikka, missä kirjoittaa.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Kirjoituskamari
Miehensä halvaannuttua Fredrika Runeberg sai käyttöönsä tämän kirjoituskamarin.

Tunnelmaltaan lämpimässä kotimuseossa saa tietää kiinnostavia yksityiskohtia Runebergien elämästä. Johan Ludvig oli talvet töissä opettajana, ulkoili ja kirjoitti. Fredrika puolestaan hoiti kotia ja koko ajan lisääntyvää lapsijoukkoa sekä yritti siinä sivussa kirjoittaa. Runebergit nauttivat mielellään aamupalaksi runebergintorttuja. Kesät perhe vietti mökillä seitsemän kilometrin päässä kaupungista.

Vänrikki Stoolin tarinoiden tunnelmaa Runebergin kotoa ei löydy. Museon kesätyöntekijä Maarit Lehto kertoo, että Runeberg sai teokseensa innoituksen toimiessaan nuorena opettajana Ruovedellä, missä hän tapasi Suomen sodan veteraaneja.

Saarijärvellä vietetyn opettaja-ajan inspiroimana syntyi puolestaan runo ”Saarijärven Paavo”, jonka kuva kovia kokevasta köyhästä maamiehestä jäi elämään suomalaisuuden ihannekuvana.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Kirjastohuoneessa kokoontuivat aikansa taiteilijat ja kulttuurivaikuttajat.

 

Sen sijaan taloon on helppo kuvitella aikansa suuret vaikuttajat J. V. Snellmanista, Topeliukseen ja Lönnrotiin, joilla oli tapana istua keskustelemassa suomalaisuudesta
kettuseinäisessä kirjastohuoneessa.

Hegeliä, Goethea ja Horatiusta tulvivien kirjahyllyjen edessä ei voi kuin ihmetellä, että näitä samoja opuksia on itse Runeberg aikoinaan tutkinut ja opiskellut.

Miehensä kuoltua vuonna 1877 Fredrika Runeberg muutti Helsinkiin, missä hän menehtyi vain kaksi vuotta myöhemmin. Lapset päättivät myydä talon kokonaisuudessaan valtiolle sillä ehdolla, että kaikki säilytettäisiin ennallaan. Suomen vanhin kotimuseo on ollut toiminnassa vuodesta 1882.

 

Runebergin aikana paperi oli kallisarvoista ja kirjoittamista harjoiteltiin hiekkaan. Sivurakennuksessa lapset voivat kokeilla kirjainten muodostamista hiekkatauluun.

 

Runebergin kotimuseo: Aleksanterinkatu 3, Porvoo.
Avoinna: Kesällä päivittäin kello 10–16. Talvella keskiviikosta sunnuntaihin 10–16.
Kesäkaudella suomenkielinen opastus päivittäin kello 14.00, ruotsinkielinen kello 14.30.
Museon yhteydessä on Runebergin pojan kuvanveistäjä Walter Runebergin museo.
Lapsille on pihalla ja sivurakennuksessa alue, jossa voi kokeilla vanhan ajan leikkejä.
Museossa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden.
Tarkemmat tiedot: https://www.porvoo.fi/runebergin-koti.

Lisää tietoa Runebergista:

http://www.runeberg.net https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846.

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2845.

Please follow and like us:

More Like This


Kategoriat


Artikkeli

Avainsanat


Tykkää ja jaa


RSS
Follow by Email
Facebook
Google+
http://lumooja.fi/sanojen-syntysijoilla-runebergin-kotimuseo">
Twitter

Instagram


Something is wrong.
Instagram token error.