Yleisiä kirjoitusohjeita

Rakenne ja muoto

• Tekstin alussa mainitaan aina kirjoittajan ja kuvaajan/kuvittajan (mikäli tiedossa) nimet.
• Jokaisesta artikkelista ja haastattelusta on löydyttävä naseva otsikko sekä lyhyt ja houkutteleva ingressi (jutun ”kärki” tai lyhyt johdanto).
• Väliotsikoita käytetään ainoastaan pidemmissä artikkeleissa. Väliotsikot voi erottaa tyhjin rivein leipätekstistä.
• Merkkimääristä kirjoittajan tulee sopia tapauskohtaisesti päätoimittajan kanssa.
• Lumoojaan lähetettävien tekstien tulee olla Word-tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettuja docx-tiedostoja. Tekstien fonttikoko on 12 ja riviväli 1,5.
• Kappalejaon on oltava selkeä ja perusteltu. Mieluiten lyhyitä kappaleita. Kappaleiden väliin ei tule tyhjää riviä. Oikea sisennys tehdään vasta taittovaiheessa, joten sinun ei tarvitse sisentää kappaleita.

Sisältö ja näkökulma

• Hahmota juttusi ydin ja tarkoitus. Etsi tekstille näkökulma, joka tuntuu mielenkiintoiselta ja uudelta. Näin vältyt aiheen ylimalkaiselta ja pinnalliselta esittelyltä ja näet syvemmälle ilmiöihin.

Argumentointi

• Noudata kirjoittaessasi hyvää lehtimiestapaa: ole kohtelias, puhu ihmisistä mieluiten sukunimillä, älä sorru henkilökohtaisuuksiin. Rohkeitakin väitteitä on sopivaa esittää, kunhan väitteet ovat perusteltuja. Pidä huoli, että esittämäsi faktat ovat totuudenmukaisia. Kun lainaat lähteitä, tee tämä lukijalle tiettäväksi.

Kieli

• Käytä selkeää yleiskieltä. Vältä sellaisia ilmaisuja, jotka vaativat jonkin erityisalan tuntemusta. Vaikka Lumooja on kirjallisuuslehti, sen ymmärtävän lukemisen ei tarvitse edellyttää akateemisia kirjallisuuden opintoja. Useimmille sivistyssanoille on olemassa yleiskielinen vastine, jota tulee mahdollisuuksien mukaan suosia.

Lyhenteet

• Vältä lyhenteiden käyttöä (ei ”mm.” vaan ”muun muassa” tai ”esim.” vaan ”esimerkiksi”). Lukusanat kirjoitetaan mieluiten kirjaimin (varsinkin lukusanat 1–10 sekä tasaluvut (sata, tuhat, miljoona jne).

Tyylimuotoilut

• Lihavointeja ei käytetä muussa tapauksessa kuin henkilöiden nimiä ensimmäistä kertaa mainitessa. Kursivointeja ei käytetä muussa tapauksessa kuin teosten nimien ja lainausten yhteydessä. Alleviivauksia ei pidä käyttää missään yhteydessä.

Henkilöiden nimet

• Lihavoi henkilön nimi, kun se esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. Otsikoissa ja ingressissä ensimmäisen kerran esiintyviä nimiä ei lihavoida. Henkilön nimen tulee ilmetä kokonaisuudessaan tekstistä ainakin kerran.

Joukkojen ja ryhmien nimet

• Järjestöjen, yhdistysten, yhtyeiden, työryhmien, yhtyeiden tai vastaavien joukkojen nimiä ei kursivoida eikä lihavoida.

Teosten ja lehtien nimet

• Kursivoi kaunokirjallisten ja muiden teosten (tanssi, performanssi, elokuva) nimet jokaisella kerralla kun ne mainitaan. Myös lehtien (sanomalehdet, aikakauslehdet, tieteelliset julkaisut, nettilehdet jne.) ja musiikkialbumien nimet kursivoidaan jokaisella esiintymiskerralla.
• Kun kaunokirjallinen teos mainitaan ensimmäisen kerran, tulee sen yhteydessä käydä ilmi kustantaja ja ilmestymisvuosi pilkulla erotettuina (esim. Tammi, 2020).

Artikkelien, novellien ja runojen nimet

• Artikkelien, novellien ja runojen sekä musiikkikappaleiden nimet merkitään lainausmerkein (esim. Uuno Kailaan ”Unen kaivo”).
• Kursivoi/lihavoi välittömästi myös kursivoituja/lihavoituja sanoja edeltävät tai seuraavat välimerkit (piste, pilkku, puolipiste, kaksoispiste, lainaus-, sulku-, huuto-, kysymys- tai yhdysmerkki).

Repliikit

• Haastateltujen repliikit ja lainaukset erotetaan muusta tekstistä lainausmerkein, ei vuorosanaviivalla (”Putosin katolta kesken runon”, Elomyyrä väittää).
• Artikkeli ei ole pelkkä haastattelun purku ja sitaattikokoelma. Käytä suoria lainauksia hyvin harkitusti. Jos jutussa on vain yksi haastateltava, ei joka kerta tarvitse mainita, kuka suoran lainauksen sanoo. Jutussa voi olla myös haastattelutilanteen yhteenvetoa, haastattelutilanteen ja haastateltavien kuvailua sekä omaa kommentointia aiheesta – tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Voit etsiä aiheesta myös lisälähteitä haastateltavien lisäksi.

Lainaukset

• Kaunokirjallisista teoksista poimittuja lainauksia ei kursivoida, vaan ne erotetaan tekstistä lainausmerkeillä.
• Lainattujen runojen säejaot merkitään kauttaviivalla: ”Karsea mato, veltto ja läski / pienempiänsä julkeesti käski: /”.

Poistot

• Poisto osoitetaan kahdella hakasulkeisiin sijoitetulla ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti: ”[– –]”. Lainauksen alussa ja lopussa ei poistoa kuitenkaan yleensä merkitä, ellei haluta korostaa, että lainaus alkaa kesken virkettä tai päättyy ennen virkkeen päättymistä.
• Typografisista syistä runoja lainatessa poistot merkitään poikkeuksellisesti ilman hakasulkuja kahdella ajatusviivalla ja niiden väliin jäävällä välilyönnillä: ”– –”.

Haastattelut

• Käyttäydy asianmukaisesti ja edustavasti haastattelua sopiessasi ja tehdessäsi. Älä laita haastatellun suuhun sellaista, mitä hän ei ole sanonut. Erota omat näkemyksesi haastatellun puheista. Kysy haastatellulta, haluaako hän lukea jutun ennen kuin se ilmestyy. Tarkistusluvun myötä vältytään mahdollisilta asiavirheiltä.
• Neuvottele Lumoojan kanssa mahdollisen valokuvaajan käytöstä ennen haastattelua.

Lähdeluettelo

• Jos artikkelissa tai esseessä on käytetty lähteitä, loppuun laaditaan lähdeluettelo. Luetteloon laitetaan kaikki lähteet, joihin tekstissä viitataan ja joita sen tekemisessä on käytetty.
• Lähteet listataan aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Alla on esimerkkejä siitä, miten erilaiset lähteet laitetaan lähdeluetteloon.
  • Yhden ihmisen kirjoittama kauno- tai tietoteos
    Kytömäki, Anni: Margarita. Gummerus, 2020.
    Helle, Anna: Todellisuus pahoinpiteli runon: yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa. Eetos, 2019.
  • Kokoomateos, esimerkiksi novelliantologia tai artikkelikokoelma
    Meresmaa, J. S., Myllymäki, Teresa ja Tyrskyluoto, M. A. (toim.): Sirkus synkkä. Osuuskumma, 2018.
    Arminen, Elina, Logrén, Anna ja Sevänen, Erkki (toim.): Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa. Vastapaino, 2020.
  • Yksittäinen teksti kokoomateoksessa
    Hai, Magdalena: “Klovneria”. – Meresmaa, J. S., Myllymäki, Teresa ja Tyrskyluoto, M. A. (toim.): Sirkus synkkä. Osuuskumma, 2018.
    Arminen, Elina: ”Tunnustuksia ja somehulinaa: Blogit kirjailijoiden ammatillisen itsemäärittelyn paikkana.” – Arminen, Elina, Logrén, Anna ja Sevänen, Erkki (toim.): Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa. Vastapaino, 2020.
  • Suomennettu teos
    Breuil, Jacques ja Breuil, Jean: Tomi ja Äiti Sininen pulassa (Samy et Mamy Bleue, 1994). Suom. Anne Kanerva. Kirjatoimi, 1995.
  • Tutkielma
    Lamminen, Maarit: Kipua kuvailevien adjektiivien analyysia. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, 2018.
  • Lehtiartikkeli
    Helle, Anna: ”’Pitikö runouskin vetää ihan läskiksi?’: Tytti Heikkisen ’Ryhävalaan tasoa’ -runon affektiivinen vastaanotto.” AVAIN – Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, no. 4, 2015.
  • Verkossa julkaistu artikkeli
    Riihinen, Eleonoora: ”WSOY aloittaa maksuttoman kirjoittajakoulun sosiaalisen median vaikuttajille, kirja-alalla pöyristyttiin: ’Kuka tahansa ei voisi julistautua vaatesuunnittelijaksi tai muusikoksi’”. Helsingin Sanomat, 18.8.2022. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009011963.html.
  • Artikkelit, joissa ei kerrota kirjoittajan nimeä
    Yle Uutiset: ”Huonot käsikirjoitukset kustantajien riesana.” 21.7.2009.  https://yle.fi/a/3-5286901.
  • Tieteen termipankki
    Tieteen termipankki: Kirjallisuudentutkimus: katharsis. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:katharsis.
  • Elokuva
    Nikki, Teemu: Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia. It’s Alive Films, 2021.
  • Blogiteksti
    Kukkakorpi, Mariia: ”7 syytä, miksi omakustanne ei ole Suomessa suosittu.” Jälkisanat-blogi, 22.3.2022.  https://jalkisanat.com/2022/03/22/7-syyta-miksi-omakustanne-ei-ole-suomessa-suosittu/.

Tekstin lähettäminen

• Nimeä tiedosto niin, että siinä käy ilmi sekä tekstin otsikko että kirjoittajan nimi. Tallenna teksti docx-tiedostoksi ja lähetä liitetiedostona Lumoojan toimitukselle sähköpostilla osoitteeseen toimitus[at]lumooja.fi. Otsikoi sähköposti siten, että asiasi käy selkeästi ilmi. Ilmoita tekstiä palauttaessasi lyhyt (virkkeen tai parin mittainen) tekijäesittely itsestäsi sekä nimesi ja postiosoitteesi tekijänkappaletta varten.
• Asiatekstit, muut tekstitarjokkaat ja yhteydenotot osoitetaan suoraan toimitukselle: toimitus[at]lumooja.fi .
• Runoutta, proosaa ja kirja-arvioita voit tarjota samoihin osoitteisiin.

• Muita yleisiä kirjoitussääntöjä: https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/index.html