Lauantain joulukalenteriharjoituksessa pysähdytään runojen äärelle. Tänään tunnustellaan, kuulostellaan ja katsellaan rytmiä sekä etsitään ja kokeillaan sitä, millaisista elementeistä rytmi syntyy.
”Kielen rytmi hengittää, kävelee, juoksee, lepää, aaltoilee ja polveilee, virtaa ja pulppuaa, töksähtelee ja jolkuttelee – rytmi toimii. Se on liikettä, jota tavut, sanat, lauseet ja lauseryhmät muodostavat. Rytmi luo kielen aineellisen tunnun, joka on koettavissa, kuultavissa ja nähtävissä ja jonka vaikutuksesta sanat tulevat oleviksi ja eläviksi.”
Näin Lumoojalle rytmiä kuvaa tutkija, kirjailija ja opettaja Siru Kainulainen.
Oletko sinä pysähtynyt runon äärelle niin, että kiinnität huomion sen rytmiin? Jos et ole, nyt on loistava aika tehdä niin. Lumoojan joulukalenterissa paneudutaan tulevissa luukuissa runojen sisältöön, mutta nyt on hyvä hetki katsella ja kuulostella runoja.
Mistä rytmi syntyy ja millainen se on? Miten runon asettelu tuottaa rytmiä? Miten valittu rytmi vaikuttaa runoon ja olisiko runo aivan erilainen, jos sen rytmi olisi erilainen?
Mitä rytmi on?
Rytmi ei edellytä tietynlaista asettelua, tiettyjä tavumääriä tai esimerkiksi loppusointuja. Mitallisen runon rytmi on helposti tunnistettava ja runomittaa noudatteleva, mutta myös muussa runoudessa on rytmiä. Rytmiä on siis sielläkin, missä et ehkä ole ajatellut sitä olevan.
Rytmi rakentuu monenlaisista osasista, muun muassa säännöllisyyden ja vähemmän säännöllisen vaihtelusta, säkeiden ja säkeistöjen asettumisesta, lyhyistä ja pidemmistä hiljaisista hetkistä, toistosta tai sen puutteesta, kiihtyvästä ja hidastuvasta vauhdista, sanajärjestyksistä ja sanavalinnoista. Kieli sointuu eri tavoin erilaisia keinoja käyttämällä.
Voit lukea uudestaan mitä Kainulainen yllä kertoo. Tunnustele, kuinka sanat soljuvat samalla, kun ne maalailevat kuvaa rytmin olemuksesta. Pohdi hetki, millaisia mielikuvia rytmi sinussa sanana ja ajatuksena herättää. Miltä rytmi näyttäisi kuvana? Miltä rytmi näyttää sanoina?
Virittäydy kirjoitustehtävään tutustumalla valmiiden runojen rytmiin. Voit etsiä runoja kirjoista ja netistä. Valikoi erilaisia tekstejä, etsi myös mitallista runoutta muuhun runouteen verrattavaksi. Mistä elementeistä rytmi koostuu valitsemissasi teksteissä?
Runot kannattaa lukea ääneen. Mieti silloin, kuinka tekstin asettelu ohjaa puhetta ja taukoja. Säkeiden ja säkeistöjen vaihtuminen vaikuttaa siihen, minne tulee taukoja. Huomaatko, miten säkeistöjen pituus tuntuu runon rytmissä?
Ota rytmi haltuun
Harjoituksena kirjoita runo, sisällöltään millainen tahansa, ja kokeile rytmittää sitä eri tavoin. Voit jakaa tekstiä eri tavoin säkeiksi ja säkeistöiksi ja voit kokeilla, kuinka sanojen järjestyksen vaihtelu muuttaa rytmiä. Lue omaa tekstiäsi ääneen.
Voit myös nauhoittaa puheesi esimerkiksi kännykän nauhurilla ja kuunnella, kuinka kirjoitettu teksti saa kuultavan muodon ja muuttuu puheen rytmiksi! Vertaile rytmivalintojen vaikutuksia. Millainen rytmi miellyttää sinua eniten?
Jos runon kirjoittaminen tuntuu haastavalta eikä ideoita ja tekstiä synny, voit kokeilla rytmin muuttamista lukemalla ääneen muiden runoja. Luo erilaisia rytmejä – älä siis noudata lukutapaa, johon tekstin asettelu sinut luonnostaan ohjaisi. Tunnustele, miten rytmin muuttaminen muuttaa kokonaisuutta. Vaikuttaako rytmin vaihtelu runon tunnelmaan tai sisältöön? Millainen on lennokas rytmi, entä miltä kuulostaa vakaa ja rauhallinen rytmi? Miten nopeus ja hitaus muuttavat runon tuntua?
Harjoiteltavaa ja pohdittavaa
- Miten rytmiä voi käyttää luomaan ja / tai tehostamaan haluttua tunnelmaa?
- Miten saat kirjoitettua runolle haluamasi rytmin niin, että toinenkin lukisi runon samalla rytmillä?
- Millaisiin rytmin valintoihin haluaisit pyrkiä?
- Huomaatko, että tietynlaiset rytmin keinot miellyttävät sinua? Pohdi, miksi pidät juuri niistä.
- Vertaile proosarunoa ja säkeistöihin jaettua runoa. Mitä eroja huomaat, kun luet tekstejä ääneen? Löydätkö tekijöitä, joista proosarunon rytmi rakentuu?
Rytmikästä joulukuun ensimmäistä viikonloppua!
Teksti: Elina Laine
Kuva: Steve Johnson/Pexels