Kirjallisuuden lajityypit ja kaunokirjallisuuden monet aihepiirit leviävät laajalti kuin metsä. Siinä missä metsästä löytyy puita ja pensaita, aluskasvillisuutta, pieneliöitä, hyönteisiä ja metsän eläimiä, kasvaa kirjallisuuden kentällä monenlaista luettavaa.
Kirjallisuuden voi jakaa karkeasti kahtia kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Tietokirjallisuus pitää sisällään muun muassa tutkimuskirjallisuutta, kuten artikkelikokoelmia ja väitöskirjoja, ja yleistietoa.
Kaunokirjallisuuden alta paljastuu lyriikkaa, draamaa ja proosaa, joita kaikkia käsittelemme tässä numerossa. Proosan lajien ja alalajien rajat venyvät ja häilyvät, eikä määritelmiin kannata takertua liian tiukasti. Kirjallisuuden eri osa-alueet kuitenkin sisältävät omia, kiehtovia erikoisuuksiaan, ja monella genrellä on sekä uskollisia faneja että genrekirjallisuuden ympärille rakentuvia yhteisöjä.
Hyvin monenlaiset kirjat kiehtovat suomalaisia lukijoita. Syyskuun lopulla Varsinais-Suomen Vaski-kirjastojen yhteisen varauslistan kärjessä oli Kari Hotakaisen kirjoittama Kimi Räikkösen elämäkerta Tuntematon Kimi Räikkönen. Julkisuuden henkilöiden elämäkerrat ja muistelmat ovatkin usein lukijoiden keskuudessa suosittuja.
Kotimaisesta proosasta listan alkupäässä sijaa pitivät kolmesta yhdenpäivänkertomuksesta koostuva Tommi Kinnusen Pintti: Kolmenpäivänromaani ja Enni Mustosen historiallinen romaani Taiteilijan vaimo. Listan viidentenä oli käännösromaani Jojo Moyesin Elä rohkeasti, jonka kirjasto luokitteli viihdekirjallisuudeksi, rakkausromaaniksi ja psykologiseksi romaaniksi.
Tietokirjallisuuskin kiinnostaa lukijoita: listalla kolmantena oli ruotsalaiskirjailija Thomas Eriksonin eri ihmistyyppien väliseen kommunikointiin opastava Idiootit ympärilläni: kuinka ymmärtää muita ja itseään.
Kirjastonkäyttäjien suosikeista löytyy siis kirjoja joka lähtöön. Tässä numerossa tarjoamme Lumoojan lukijoille tietoutta monenkirjavasta kirjallisuudesta. Lehdestä löytyy esimerkkejä sekä suosituista että vähemmän tunnetuista genreistä.
Rosa Aphalo sukeltaa chick litin säihkyvään – ja pintaansa syvempään – maailmaan artikkelissaan ”Chick lit syntyy kirjoittamisen ilosta”. Synkeämpiä maailmoja esittelee puolestaan Saara Järviö dekkariaiheisessa artikkelissaan.
Emmi Ketonen haastattelee Päivi Lipposta liittyen historialliseen kirjallisuuteen ja Lipposen esikoisromaaniin Ihmisyyden vuoksi, ja Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien lehden Kosmoskynän päätoimittaja Toni Saarinen esittelee spekulatiivisen fiktion uusimpia tuulia lehden kanssa toteutetussa juttuvaihdossa.
Jukka Koskelainen johdattelee fragmentin pariin, ja Juri Nummelin räväyttää auki suomalaisten naisten kirjoittaman lännenkirjallisuuden salat. Laura Rosten kertoo, millaista genredraamaa löytyy Turun teattereista, ja arvioissa pohditaan Leena Krohnin romaanin Tainaron asettumista näytelmäksi Kansallisteatterin lavalle.
Kritiikeistä löytyy myös katsaus Satu Apon tietoteokseen Ihmesatujen historia – Näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioon ja Silas Järvisen arvio Eero Marilan levyn Uusi vuosi laululyriikoista. Proosateoskritiikeissä esillä on muun muassa sotakirjallisuus ja viihdekirjallisuus. Lehdestä löydät myös paljon muuta mielenkiintoista luettavaa suomalaisen genrekirjallisuuden moninaisuudesta.
Kirjallisuuden lajityypit kehittyvät jatkuvasti ja myös uusia genrejä syntyy, ja kotimaisen kirjallisuuden tarjonta on tänä päivänä monipuolisempaa kuin koskaan.
Koska genrejen kirjo on kuitenkin loputon, kaikkia on mahdoton yksien kansien välissä käsitellä. Lisää sisältöä teemaan liittyen julkaistaankin Lumoojan verkkosivuilla pitkin alkutalvea. Lajirikasta lukukokemusta!
Päätoimittajat Elina Laine ja Miia Outinen
Lumooja 3/2018 -numeron sisällysluettelo
