Koronaviruksen aiheuttama tilanne maassamme on poikkeuksellinen. Kuten uutismediat ovat jo todenneet, tilanne rasittaa pahasti etenkin kulttuurialalle työllistyneitä. Ymmärrettävistä syistä hallitus on kieltänyt suurten yleisötapahtumien järjestämisen, ja pienempiäkin kokoontumisia perutaan.
Verkkoympäristössä, kuten sosiaalisessa mediassa, on jo ryhdytty toimiin kulttuurialan lamaantumisen ehkäisemiseksi. Yleisötapahtumien peruuttamisen seurauksena pohditaan nyt, miten kulttuuritapahtumia voitaisiin tuoda verkkoympäristöön, jossa ne olisivat mahdollisimman monen saavutettavissa myös kotioloista käsin.
Kapustarinta on tähän mennessä perunut yleisötapahtumansa, mutta niiden tilalle suunnitellaan parhaillaan vaihtoehtoisia toteutuskeinoja.
Esimerkiksi Nuorten Open Mic on mahdollista järjestää etänä, mikäli sellaiselle on tilausta. Nuoria neuvotaan olemaan yhteyksissä järjestäjiin, mikäli kiinnostusta virtuaalista open miciä kohtaan löytyy. Yhteystiedot löytyvät tekstin lopusta.
Lumooja-lehden ilmestymiseen koronavirustilanne ei ainakaan toistaiseksi tule vaikuttamaan, vaan lehti ilmestyy normaaliin tapaan. Seuraava Eläin-teemanumero julkaistaan huhtikuussa ja sitä seuraava Kaupunki-teemanumero kesäkuussa.
Vaikka tilanne on vaikea, kulttuurilehdet jatkavat siitä huolimatta työtään jopa entistä aktiivisemmin; esimerkiksi Nuori Voima on jo ilmoittanut lisäävänsä verkkosisältöään. Siihen pyrimme myös Lumoojassa.
Pienlehtien toiminnalla on kuitenkin rasitteenaan pienet resurssit, eikä sisällön määrän lisääminen ole mahdollista äärettömyyksiin asti poikkeustilanteesta huolimatta. Teemme tilanteessa kuitenkin sen, mihin kykenemme.
Kulttuurialaa uhkaa ahdinko
On selvää, että kulttuurialan toiminta kärsii koronavirustilanteen vaikutuksesta. Tappiot tulevat olemaan huomattavat, ja niitä tuskin on mahdollista ennakoida kokonaisuudessaan.
Säätiöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus ovat jo ilmoittaneet lisätuestaan kulttuuritahoille, mikä tulee olemaan tärkeää tulevien kevätkuukausien lisäksi myös poikkeusolojen jälkeen.
Taiteilijoiden toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla, vaikka samaan aikaan kulttuurituotteita ja -toimintaa arvostetaan ja kulutetaan. Monesti unohtuu, että taiteilijoiden työ on työtä.
On tärkeää, että hyödynnämme verkkoa julkaisualustana näinä vaikeina aikoina, mutta on myös otettava huomioon taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden jaksaminen.
Voisi kuvitella, että luovan alan tekijöiden olisi aina helppo siirtyä verkkoympäristöön, mutta uudenlaisen alustan haltuunotto ja sisällön luominen uudelleen alusta alkaen on myös raskasta. Jos on käyttänyt useita kuukausia suuren yleisötapahtuman suunnitteluun, joka yhden päivän aikana peruuntuu, voi olla vaikea siirtyä äkisti luomaan uutta.
Kulttuurialaa uhkaa tästäkin syystä lamaantuminen. Erityisesti esiintyvät taiteilijat ovat menettäneet suuren osan toimeentulostaan. Esiintyvälle taiteilijalle voi olla lamaannuttavaa ja taloudellisesti kannattamatonta jättäytyä verkkoympäristön varaan.
Verkko luo ja ylläpitää mahdollisuuksia
Toisaalta verkko luo myös vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Paikalliset pienet tapahtumat voivat nyt yltää suurempiin yleisömääriin kuin ennen, kun niiden seuraaminen on mahdollista kotoa ja toisilta paikkakunnilta käsin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi virtuaaliset runoklubit, konsertit ja lukupiirit.
Kulttuurialan aktivoituminen poikkeustilassa on ollut nopeaa ja luovaa. Koronakonsertit.fi ja Karanteeniklubi.fi -sivustot auttavat verkossa keikkailevia artisteja ja yleisöä löytämään toisensa. Instagramissa on luettu runoutta, esitetty tanssiliikkeitä ja soitettu musiikkia.
Esimerkiksi Helsinki Poetry Connection ja jyväskyläläinen Runoklubi 6 ovat jo järjestämässä etärunoklubeja. Dreampopduo Karina ja Radion sinfoniaorkesteri aikovat esiintyä tyhjille saleille ja välittää esityksensä verkkoon koko Suomelle. Espoon kaupunginteatteri puolestaan aikoo tallentaa tulevan esityksensä Youtubeen.
Taiteen merkitys korostuu kriisiaikoina
Taide ja kulttuuri ovat myös korvaamattomia uppoutumisalustoja, joiden avulla oman todellisuuden ja uutisvirrat voi hetkeksi unohtaa. Samalla taide toimii työkaluna vaikeiden tunteiden ja ahdistuksen käsittelyssä; spontaanisti syntyneet runovideot Youtubessa lohduttavat ja muistuttavat, ettei kukaan ole tilanteessa yksin.
Itselleen on jätettävä mahdollisuus paeta ahdistavan uutistulvan keskeltä. Kirjallisuus ja muu taide mahdollistavat toisiin maailmoihin uppoutumisen, mikä on poikkeusaikoina muuttunut tavallistakin vaikeammaksi. Joskus puhelimen sulkeminen voi olla hyväkin ratkaisu. Ihminen tarvitsee myös toivoa.
Kulttuuri on eskapismia, mutta lisäksi se vie lähelle elämän ydinasioita. Elämä ei ole pelkkää eristäytymistä ja epidemiaa. Kirjallisuus – sekä lukeminen että kirjoittaminen – voi vapauttaa ihmisen mietiskelemään kaikkea, mitä elämään kuuluu. Nyt voi olla paras aika lukea kirja, jonka olet aina halunnut lukea, aloittaa runoprojekti tai kirjoittaa pitkä kirje, joka olisi jo kauan sitten pitänyt kirjoittaa.
Kirjallisuus pitää elämän koko kirjon muistissa myös ikävinä aikoina. Vaikka ilman terveyttä elämällä ei ole perustaa, ilman kulttuuria elämälle on paljon hankalampaa löytää mielekkyyttä.
Taide luo jatkuvasti uusia rihmastoja, poikkeustilassakin, mutta siitä huolimatta nyt myös vanhasta on pidettävä huolta. Runoklubien, teatterien ja kulttuuritapahtumien järjestäjät ovat ahdingossa, ja poikkeustilan jälkeenkin yhteiskunnan on varmistettava kulttuuritoiminnan elpyminen. Tässä myös jokainen yksilö voi olla avuksi.
Teksti: Lumooja & Kapustarinta ry
Kuva: Elina Sallinen
Nuorten Open Miciin liittyen yhteydenotot Elina Laineelle osoitteeseen: elina.laine@sanalaineet.fi