Tänään pysähdytään oman kehon tuntemusten äärelle ja kirjoitetaan siitä, miltä kehoon keskittyminen tuntuu.
Joulukuun puolivälin luukku tarjoaa vinkkejä siihen, kuinka omasta kehosta voi huomioida kirjoittamisen arvoisia asioita. Pohdimme myös sitä, miksi ihmiskehosta hyvine ja huonoine oloineen kannattaa kirjoittaa. Kirjailija Hanna-Riikka Kuisma kertoo, kuinka hän työskentelee kehosta kirjoittamisen parissa.
Varaa kirjoitusvälineiden lisäksi rauhallinen tila ja aika itsellesi ja lähde kuulostelemaan ja tunnustelemaan kehon tuntemuksia rentoutumalla.
Kehon kuuntelun ja kirjoittamisen harjoitus
Anna itsellesi hetki aikaa rentoutua. Etsi asento, jossa sinun on hyvä olla. Voit varata pienelle rentoutumisharjoitukselle 10–15 minuuttia aikaa.
Käy sen aikana koko kehosi läpi. Huomioi, miten asentosi vaikuttaa oloosi ja miltä vaatteet tuntuvat ihollasi. Puristaako sukansuu tai vyötärökaistale, kutittaako jokin sauma? Pohdi kohta kohdalta, ovatko lihaksesi rennot, tunnetko jossain kolotusta tai kipua sekä onko kehosi jännittynyt vai levollinen. Hengitä rauhallisesti, sopivaan tahtiin.
Aloita varpaista ja jalkapohjista. Mitä tunnet jalkojesi alla, miltä jalkateräsi ja jalkapohjasi tuntuvat? Heiluttele varpaita, tunne niiden pieni liike. Siirrä ajatus nilkkoihin, sääriin ja pohkeisiin sekä polvien kautta reisiin. Älä kiirehdi vaan kuulostele kehoasi matkan varrella. Tuntuvatko jalkasi kireiltä ja väsyneiltä vai rennoilta ja levänneiltä? Tunne jalkojen raskaus, kun annat niiden rentoutua.
Miltä tuoli allasi tuntuu? Oletko rentouttanut pakarasi, onko sinulla hyvä asento? Voit korjata asentoa, jos se tuntuu tarpeelliselta. Hengittele syvään, ja ohjaa ajatusta vatsan kautta kylkiin. Miltä sisäänhengitys ja uloshengitys tuntuvat kyljissä ja vatsalla, entä rintakehällä? Miltä selän puolella tuntuu?
Nosta ajatus hartioihin. Voit pyöräyttää olkapäitä muutaman kerran. Tunnetko lihaskireyttä? Rentouta käsivartesi ja sormesi. Tunnetko kenties käsienpesun ja talven vuoksi kuivuuttaan kiristävän ihon, tai ovatko sormesi kirjoitustyöstä väsähtäneet? Jos kätesi lepäävät sylissäsi, mieti, tuntuvatko ne kevyiltä ja painavilta syliäsi vasten.
Kun rentoudut, mieti miltä kaularangan alue tuntuu. Entä pää, tuntuuko se raskaalta vai kevyeltä? Voit varovasti venytellä niskojasi. Huomioi pienetkin rutinat tai kiristyksen tunteet. Saatat tuntea liikettä ja venytystä myös selän tai rintakehän puolella.
Osaatko rentouttaa kasvosi? Anna ylä- ja alahampaiden irrota toisistaan. Alaleuka saa roikkua paikoillaan ilman, että puret hampaita yhteen. Keskity hetkeksi huulten ja poskien alueelle – kasvoja on yllättävän vaikea saada aivan rennoiksi. Muista rentouttaa myös kieli! Anna silmien sulkeutua toviksi, jos ne olivat auki. Mitä näet, kun sinulla on silmät kiinni?
Käy ajatuksissasi läpi nenäsi, otsasi, korvasi, takaraivosi ja päälakesi. Tunnetko esimerkiksi korvakorun leukakulmassasi, poninhännän niskalla tai otsahiukset kulmien yllä?
Kun olet kuulostellut, tunnustellut ja ajatellut kehosi läpi, kirjaa ylös havaintosi. Miltä tuntui pohtia kehontuntemuksia? Millaisia huomioita kehostasi teit?
Kerrontaa kehosta ja kehon kautta
Kirjoitustyöskentelyssä keskitytään helposti siihen, miltä asiat ja ihmiset näyttävät sekä siihen, millaisia ajatuksia erilaiset tilanteet ja tapahtumat herättävät. Jokainen meistä kuitenkin kokee myös kehossaan jokaisen hetken. Ehkä voisit harjoitella sitä, kuinka kehoa voi tuoda enemmän osaksi tekstiä.
Voit työstää kehollisuuden ja ruumiillisuuden aihetta kiinnittämällä arjessasi vaikkapa viikon ajan huomiota siihen, miltä milloinkin tuntuu. Havainnoi, millaisia ovat aamun ensimmäiset venyttelyt tai miltä tuntuu, kun on kova pissahätä. Entä miltä kehossa tuntuu, kun juoksee, ja missä kaikkialla se tuntuu? Miltä tuntuu se, kun sormet alkavat kylmettyä pakkasessa?
Millaista on raskausajan aamupahoinvointi? Miltä tuntuu kävellä hankaavissa kengissä, kun jalkaan on tullut rakko? Oletko joskus herännyt yöllä niin, että koko käsivarsi on ollut puutunut? Muistatko miltä tuntuu, kun kättä ei tunne, ja muistatko miltä tuntuu, kun tunto alkaa pistellen palata?
Epämiellyttäviä tuntemuksia tulee ja menee tavallisessakin arjessa. Kylmä autonratti voi tuntua ikävältä kämmenissä, samoin kuuma kahvikuppi. Mutta miltä se tuntuu, kun tuntuu ikävältä? Millaisia sanoja löydät?
Entä miten voisit sanoittaa hyvää ja kevyttä oloa? Miltä tuntuu levännyt ja raukea keho? Muista kiinnittää huomio myös hyviin tuntemuksiin ja miellyttäviin oloihin!
Kuvailu ei välttämättä olekaan ihan helppoa! Sitä kannattaa harjoitella, eikä kehosta kirjoittavalle ole pahitteeksi ymmärtää ihmiskehon toimintaa.
Konkreettista kehonkuuntelua
Porilainen kirjailija Hanna-Riikka Kuisma teki paljon taustatyötä, kun hän kirjoitti romaaniaan Valkoinen valo (Like, 2013). Teoksessa päähenkilö alkaa saada rajuja oireita ja kärsii kovista kivuista.
Sekä kehon että mielen kokemuksiin pureutuneen Kuisman ilmaisuvoimainen ja tarkkanäköinen tyyli huomioi pieniä ja suuria tuntemuksia. Kirjoittajan on hyvä tuntea aihealue, josta kirjoittaa, ja tämä pätee myös kehoon.
”Kannattaa aloittaa oman kehon kuuntelemisesta, ihan konkreettisesti”, Kuisma vinkkaa.
”Sydämen lyönnit, hengityksen ääni, vatsan pulputus. Sitä voi lähteä laajentamaan muihin aisteihin; missä eri kohdissa syke tuntuu, onko jossakin paikoissa jumituksia tai pakotusta.”
Kuismakin ehdottaa kokeilemaan kehoon keskittymistä, samoin kuin rentoutusharjoituksessa. Hän myös muistuttaa, että ihmiskeho toimii aistien avulla.
”Voi miettiä vartaloa eri aistien kautta ennen kuin alkaa sanallistaa ajatuksiaan.”
Kirjoittaja voi eläytyä ja kokeilla sitä, miten tekstin henkilöhahmo esimerkiksi elehtisi ja liikkuisi.
”Visuaalista puolta tärkeämpää kehollisessa kirjoittamisessa on lähestyä ihmistä sisältä käsin, koska olemme lopulta kaikki melko samanlaisia sisäeliminemme ja ihoinemme, aivoinemme ja mielinemmekin, vaikka variaatioita on. Kun menen kirjoittaessani hahmon nahkoihin, pyrin samalla ikään kuin näyttelemään henkilön kokemat hetket. Eli miten juuri tämän tyypin suu menisi tämän ajatuksen yhteydessä, miten hän laittaisi kätensä, kun kuulee tuon sanan. Tekniikka ei välttämättä sovellu julkiselle paikalle, mutta suosittelen kokeilemaan!”
Kehon tuntemusten ja kokemusten kirjaaminen ei ole vain sivujen sanoilla täyttämistä. Kuismalle on tärkeää tuoda esiin mielen ja kehon kokemusten kirjoa, koska sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä.
”Olen itse kirjoittanut romaaneihin myös monin eri tavoin vaurioituneista mielistä ja kehoista, jolloin syvä eläytyminen on ollut paikoin myös hyvin raskasta, koska näkemykseni mukaan kirjailija käyttää aina jollain tapaa omia kipukohtiaan hyväksi kirjoittaessaan vaikeista asioista. Niitä on kuitenkin tärkeä kuvata, koska se avaa lukijoille uusia maailmoja ja avartaa näkemystä siitä, miksi tarvitaan vaikkapa esteettömiä tai turvallisia tiloja.”
Vinkkejä kirjoitustyöhön
- Kokeile sitä, mistä kirjoitat! Jos haluat kirjoittaa hengästymisestä, älä vain muistele sitä, vaan käy lenkillä ja tunne kehossasi se, mistä haluat kirjoittaa.
- Tutustu kehosi liikkeisiin. Pienetkin liikkeet tuntuvat ja vaikuttavat yllättävän laajoilla alueilla. Jos nostat käden suorana kohti kattoa, liike ei tunnu vain kädessä. Mitä tunnet esimerkiksi hartiassa ja kyljessä? Entä kun kumarrut, miltä tuntuu niskassa ja reisissä?
- Tee muistiinpanoja arjessa! Esimerkiksi ohimenevällä kivulla on taipumus unohtua nopeasti ja sitä saattaa olla vaikea sanoittaa pitkän ajan kuluttua.
- Paneudu siihen, miltä kehon hyvä olo tuntuu, ja miten voisit kuvata sitä tekstissä.
- Kiinnitä huomio myös mielen ja kehon yhteistyöhön. Millaisia reaktioita ja tapahtumasarjoja ajatukset ja mielen olotilat saavat aikaiseksi kehossa?
- Voiko olemuksesta, ilmeistä ja asennoista nähdä esimerkiksi epämiellyttävän tunteen kehossa?
- Mistä voisi nähdä, että henkilö on rauhallinen ja rentoutunut?
Lukuvinkkejä
Hanna-Riikka Kuisman Valkoinen valo (Like, 2013) on mukaansatempaava kuvaus ihmissuhteiden ja kehon monimutkaisuudesta.
Kuisman koko tuotannon ja kirjailijasivun löydät täältä.
Runomuodossa kehollisuutta ja ruumiillisuutta löytyy esimerkiksi Sirpa Kyyrösen teoksista. Palkittu runoilija kirjoittaa naiseudesta ja sen fyysisyydestä pehmeästi mutta vahvasti.
Kyyrösen kirjailijasivut löydät täältä.
Teksti: Elina Laine
Kuva: v2osk/Unsplash