Turun Runoviikko-festivaali on parhaillaan käynnissä 3.—12.11.2017. Sen kunniaksi julkaisemme Lumoojan viime vuoden raporttiin Runoviikoilta liittyvän kävijä-gallupin.
Kysyimme:
- Luetko runoja?
- Minkä runon/runokokoelman luit viimeksi?
- Mikä runoudessa on tärkeintä?
Anri, paluumuuttaja
- Jonkin verran.
- Jussi Sutisen runoja, hän on yksi suosikeistani.
- Runon avulla voi kertoa jotain, mitä muuten on vaikea sanoa.
Marjaana, aikidon harrastaja
- Joo.
- Latvialaisen Amanda Aizpurieten runoja kokoelmasta Vihreäsilmäinen yö (2006).
- Oivaltaminen.
Aino, opiskelija
- Liian vähän. Ennen luin enemmän, mutta nykyään on vaikea löytää runoja, joista pitäisin.
- Varmaankin Eeva-Liisa Mannerin runoja joskus vuosia sitten.
- On kiehtovaa, jos ajatuksen osaa muotoilla kiteyttävästi. Havaintojen muistiinmerkitseminen on myös kiinnostavaa.
Pirkko, runoilija
- Päivittäin.
- Pauliina Haasjoen Aallonmurtaja (2011).
- Sekä runojen kirjoittaminen että lukeminen ovat minulle tapoja katsoa maailmaa. Runous voi tavoittaa sellaisia ulottuvuuksia, syvyyksiä ja mielettömiä maailmoja, joita proosa ei kykene tavoittamaan.
