Juttusarjassa vieraillaan tunnettujen teosten syntysijoilla. Tällä kertaa kyläillään Suomen ensimmäisen ammattikirjailijan Juhani Ahon kodissa.
Parin kilometrin päässä Järvenpään keskustasta on vehreää ja hiljaista. Pyörä kulkee kuin itsestään asvalttitietä pitkin ja pysähtyy keltaisen puutalon eteen. Muutama ihminen seisoskelee jo pihalla odottamassa ovien aukeamista.
Juhani Ahon pitkäaikaisimman kodin Aholan seinien sisällä ovat syntyneet muun muassa teokset Kevät ja takatalvi (1906) Juha (1911) sekä suuri määrä lastuja, kuten kirjailija lyhytproosansa kappaleita tapasi nimittää.
Lapinlahdella syntynyt kirjailija asettui Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan vaimonsa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa vuonna 1897.
Takanaan Aholla oli liikkuvainen elämä. Savosta hän oli päätynyt ensin Helsinkiin yliopisto-opintojen perässä, sitten sanomalehtialalle muun muassa Jyväskylään ja Kuopioon. Pariisissakin Aho ehti asua ja kirjoittaa sinne sijoittuvan romaanin Yksin (1890).
Naimisiinmeno ja ensimmäisen pojan syntymä olivat herättäneet halun asettua aloilleen. Pariskunnan ensimmäisessä kodissa Hausjärvellä asiat kuitenkin mutkistuivat, kun Aho ihastui vaimonsa siskoon Tilly Soldaniin.
Ratkaisuksi kolmiodraamaan keksittiin muutto uuteen ympäristöön. Tuusulanjärvellä oli rauhaa luomistyölle, mutta junaradan läheisyys mahdollisti myös nopean pääsyn kokouksiin ja sanomalehtitöihin Helsinkiin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Historiallinen taiteilijayhteisö
Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka hankki elantonsa kirjoittamalla. Ahoa kiinnosti erityisesti kansankuvaus, realismi ja naturalismi.
Esikoisromaani Rautatie (1884) kertoo syrjäseudun köyhästä pariskunnasta, joka lähtee katsomaan ihmeellistä nykyajan keksintöä, junaa. Viimeistään seuraavana vuonna ilmestynyt Papin tytär (1885) nosti Ahon aikansa arvostetuimpien kirjailijoiden joukkoon.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Ahon muutto Tuusulanjärven rannalle oli alku historialliselle taiteilijayhteisölle. Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Aho oli tutustunut aikansa kulttuurihenkilöihin. Ahon ja Soldan-Brofeldtin asetuttua Järvenpään kartanon maille perässä tulivat Helsingistä vähitellen taidemaalarit Eero Järnefelt ja Pekka Halonen, kirjailija J. H. Erkko ja säveltäjä Jean Sibelius, jotka rakensivat omat talonsa lähitienoille. Järnefeltin taloa lukuun ottamatta kaikki ovat nykyään yleisölle avoimia kotimuseoita, joissa voi helposti vierailla saman päivän aikana.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Elämä Tuusulanjärvellä oli yhteisöllistä. Taiteilijat vierailivat toistensa luona usein. Toisinaan kyläilijöitä tuli kauempaakin. Museossa kerrotaan Ahon usein paenneen hälinää omaan työhuoneeseensa ja jättäneen emännöinnin vaimolleen, jonka maalaustyö kärsi vieraiden viihdyttämisestä.
Yksinkertaisuus ja vapaus
Päällimmäisenä vaikutelmana Aholasta mieleen jää Ahon vapaudenkaipuu. Juhani Aholta on säilynyt esineistöä vain vähän, sillä kirjailija muutti usein eikä arvostanut tavaran haalimista. Toisin kuin muut yhteisön taiteilijat, Aho ei koskaan ostanut taloa itselleen. Vuokrasopimuksen kirjoittaminen aina yhdeksi vuodeksi eteenpäin säilytti vapaudentunteen.
Kun Aho ja Soldan-Brofeldt vuonna 1911 päättivät jättää sopimuksen uusimatta, he huutokauppasivat omaisuutensa ja muuttivat takaisin Helsinkiin. Talo sai uudet vuokralaiset ja toimi myöhemmin kotitalouskouluna. Museo siitä tuli vasta vuonna 1997.
Enemmän kuin taiteilijakoti, Ahola on näyttely taiteilijapariskunnasta ja heidän elämästään. Opastekylteissä kerrotaan perheen vaiheista ja vitriineissä on esillä pikkuesineitä vuosien varrelta. Joitain huonekalujakin on museoon löydetty, esimerkiksi Venny Soldan-Brofedtin itse suunnittelema sänky. Kirjahyllyssä näkyy muun muassa Runebergin, Kauppis-Heikin, Maila Talvion ja Kasimir Leinon teoksia sekä Darwinin Lajien synty.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Yksi huone on pyhitetty kokonaan kalastus- ja ulkoiluvälineille. Kuuluisuudestaan huolimatta Aholla oli kansanläheinen maine. Hän oli luonnossa viihtyvä ulkoilmaihminen, jonka mieliharrastuksiin kuuluivat metsästys, kalastus ja hiihto.
”Sisimmässäni minä varmaan olen enemmän kalamies kuin kirjamies”, Ahon tiedetään sanonneen.
Juhani Ahon Ahola: Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää.
Avoinna 2.5.–30.9., tiistaista sunnuntaihin, kello 11–18.
Yleisöopastukset lauantaisin kello 11.
Yläkerrassa näyttely Hajamietteitä kapinaviikoilta – Sisällissota kirjailijan silmin.
Lisää tietoa museosta:
https://www.jarvenpaa.fi/sivu.tmpl?sivu_id=504,
http://www.visittuusulanjarvi.fi/nae-ja-koe/kulttuuri-ja-museot/ahola.
Lähteet:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2806
Helttunen Anne & Uusi-Hallila Tuula, Juhani Aho – vastakohtien tasapainoa. Sanoma Pro Oy 2010.
