Festivaaliraportti: Bättre Folk – Suomen parhailla festivaaleilla kirjallisuus kiinnostaa

Kesä alkaa olla lopuillaan, joten onkin hyvä aika muistella kuluneen kesän kohokohtia. Lumooja vieraili heinäkuussa Bättre Folk -festivaalilla, jossa kirjallisuus ja musiikki kohtasivat tuulisella saarella.

Bättre Folk on kulttimaineeseen noussut kulttuurifestivaali Hailuodossa. Vuonna 2011 ensimmäisen kerran järjestetty tapahtuma on monella tapaa ainutlaatuinen kokemus. Musiikki ei ole läheskään ainoa asia, joka vetää yleisöä. Hailuodossa viehättää ennen kaikkea sen tunnelma.

Heinäkuusta huolimatta ympäröivä meri pakottaa festivaaliyleisön pukeutumaan paksuihin villapaitoihin ja R-Collectionin erivärisiin anorakkeihin koko kaksipäiväisen festivaalin ajaksi.

Tunnelma on silti lämmin ja saarimiljöö ihastuttava – meri on yhtä tärkeä elementti festivaalille kuin sen esiintyjät.

Toisin kuin lukuisat kaupunkifestivaalit, joita tupsahtelee suurimpiin kaupunkeihin aina vain uusia, Bättre Folk tarjoaa jotain kiinnostavampaa.

Hailuodon saarelle kulkemista joutuu suunnittelemaan etukäteen, ja vieraita kehotetaan saapumaan jo edellisenä päivänä useiksi tunneiksi venyvien autolauttajonojen välttämiseksi.

Myös majoitusvaihtoehtoja on niukasti, ja suurin osa festivaalin vieraista pystyttääkin teltan aivan festivaalialueen viereiselle metsäleirintäalueelle.

Muualla Suomessa illat alkavat jo pimentyä yhä aikaisemmin, mutta Hailuodossa on vielä valoisaa läpi yön. Leirintäalueen täyttyessä ihmiset alkavat kaivaa esiin retkikeittimiä ja runokirjoja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Bättre Folk on suhteellisen pieni festivaali, jota ei onneksi ole ängetty ääriään myöten täyteen. Sen esiintyjät ovat Suomen tämän hetken halutuimpia – liput on myyty loppuun useita viikkoja ennen festivaalin alkua.

Musiikista vastaavat bändit ja artistit vuorottelevat yhdellä lavalla, joten päällekkäisyyksiä ei ole. Koko yleisö kerääntyy kuuntelemaan samaa artistia.

Perjantaina Hailuodossa kuullaan kovassa nosteessa olevia Maustetyttöjä sekä Jukka Nousiaista, joka vangitsee yleisön lähes hullaantuneeseen mielentilaan.

Myöhemmin illalla lavalle nousee J. Karjalainen, joka aloittaa uuden levynsä biiseillä ja lopettaa kaikkien tuntemiin klassikoihin. Hailuoto ottaa hurmioituneena vastaan kaiken, mitä Karjalainen tarjoaa, laulaen antaumuksella mukana.

Illan päättää Paperi T, joka on nähty Bättre Folkissa jo useampana vuonna.

Sama tunnelma jatkuu lauantaina. Herkkä Karina tuntuisi sopivan ennemmin pimenevään yöaikaan, mutta kuulostaa kauniilta myös iltapäivän ensimmäisenä esiintyjänä.

Litku Klemetti puolestaan saa energiallaan yleisön villiintymään.  Samalla linjalla jatkavat myös seuraava artisti Pää Kii sekä Pyhimys ja Saimaa yhteiskeikallaan. Illan ja koko festarit päättää Ruusujen bileet.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Bättre Folkissa festivaalialueelle on tuotu saunoja ja paljuja, jotka ovat yleisön vapaassa käytössä. Paikallinen Hailuodon panimo myy olutta ja jakaa ”hailuotolaista pohjavettä” lasipulloissa. Monet ruokakojuista tarjoavat lähiruokaa – vaikkakin yllättäen varsin lihapainotteista sellaista.

Erityisen ihanan festivaalin Bättre Folkista tekee kuitenkin se, että se ei ole pelkkä musiikkitapahtuma – myös kirjallisuus on vahvasti edustettuna Hailuodossa.

Poikkitaiteellinen festivaali lämmittää sydäntä ja muistuttaa, että kirjallisuuden ei tarvitse olla yksin kotona lukemista tai kirjailijahaastattelujen kuuntelemista kirjamessuilla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Festivaali on suunniteltu hyvin. Musiikki ja kirjallisuus vuorottelevat, ja yleisö siirtyy lavan edestä toiselle; kirjallisuustarjonta ei mene päällekkäin musiikin kanssa niin, että yleisö joutuisi valitsemaan niiden väliltä.

Kirjailija-esiintyjiä on myös yhtä paljon kuin musiikkibändejä; se ei ole vain väliaikaviihdettä vaan yhtä arvokasta.

Bättre Folkissa kirjailijat nousevat lavalle ja lukevat omia tekstejään. Hienoa on se, että pääosan saavat tekstit, joita yleisö hiljentyy kuuntelemaan. Kirjailijoiden luennat vaativat enemmän keskittymistä ja hiljaisuutta. On hienoa huomata, että yleisö on kiinnostunut.

Ensimmäisenä päivänä kuullaan Sisko Savonlahtea, Saara Turusta ja Miki Liukkosta.

Savonlahti lukee otteen tekeillä olevasta teoksestaan, joka jatkaa samalla autofiktiivisellä tyylillä kuin hänen suosittu esikoisromaaninsa Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus 2018).

Esitys edustaa perinteisintä kaavaa: Savonlahti lukee suoraan paperista parinkymmenen minuutin ajan. Teksti tuntuu kuitenkin uppoavan, ja yleisö naurahtelee oikeissa kohdissa.

Turunen sen sijaan on keksinyt tuoda Maustetytöt kanssaan lavalle ja osoittaa, että taustamusiikin liittäminen luentaan tuo esitykseen kiinnostavaa intensiteettiä ja rytmiä.

Myös Liukkonen luottaa äänimaailmaan: yhdessä Risto-yhtyeen Risto Ylihärsilän kanssa hieman hermostuneelta vaikuttava Liukkonen luo illan kiinnostavimman esityksen lukemalla kohtauksen uusimmasta romaanistaan Hiljaisuuden mestari (WSOY 2019).

Ensimmäisen päivän kirjallisuusesitysten perusteella voi huomata, että festivaaliympäristössä kirjailijan rooli poikkeaa perinteisestä. Pelkkä paperista lukeminen ei enää riitä, vaan kirjailijoilta vaaditaan yhä enemmän esiintymistaitoja ja yleisön viihdyttämistä eri keinoin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Lauantaina Eeva Turunen, Nihkee Akka, Antti Nylén ja Laura Lindstedt näyttävät, mitä kirjailijan festivaaliesiintyminen voi parhaimmillaan olla.

Turunen esittää pätkän teoksestaan Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala 2018) käyttäen apunaan loopperia. Turusen esitys onkin yksi festivaalin hienoimpia. Yleisö on selvästi vaikuttunut kuulemastaan.

Myös Lindstedt esiintyy Ruusut-yhtyeestä tutun Ringa Mannerin kanssa luottaen musiikkiin.

Nylén sen sijaan tuo lavalle tyttärensä Ainon, joka lukee otteita Nylénin Häpeä-teoksesta (Kosmos 2018). Tyttären lukiessa isä istuu vieressä ja tarjoaa eräänlaisen kriittisen kommenttiraidan jokaisen katkelman perään.

Nylén ikään kuin selittää omaa teostaan, mikä onkin ehkä ihan tarpeellista tilanteessa, jossa suurimmalle osalle yleisöä tuntemattomat katkelmat on irrotettu kontekstistaan.

Kirjailijaesityksistä selvästi suurimman vaikutuksen yleisöön tekee lavarunoilija ja muun muassa Poetry Slam -kilpailun Suomen mestari Nihkee Akka.

Useita runotapahtumia kiertänyt katsoja ei kuitenkaan voi olla huomaamatta, että monet runoista on kuultu jo aiemmin. Nihkeen Akan lavakarisma ja puhuttelevat runot näyttävät tosin purevan yleisöön, joka nousee lopuksi seisoviin aplodeihin.

Esityksen jälkeen useat ihmiset jäävät jonottamaan nimikirjoitusta tai sanaa runoilijan kanssa. Upeaa nähdä, että runoilijalle osoitetaan vastaavaa suosiota.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Bättre Folk on ehdottomasti Suomen festivaalikesän yksi laadukkaimmista ja kiinnostavimmista tapahtumista. Musiikkia ja kirjallisuutta yhdistävä festivaali on suomen kielen juhlaa, kun omalaatuinen festivaali haluaa nostaa kirjallisuuden yhtä arvokkaaksi ja kiinnostavaksi kuin suomiräpin kuumimmat nimet – ja onnistuu siinä hyvin.

Bättre Folkista jää kaipaamaan ainoastaan artisteja, jotka eivät ehkä ole vielä niitä kaikkein kysytyimpiä. Samat bändit tuntuvat kiertävän nyt kaikilla Suomen festivaaleilla. Lisäksi runoutta olisi mielellään nähnyt ohjelmistossa enemmänkin.

Mutta kaiken kaikkiaan Hailuodon Bättre Folk on tapahtuma, jonne tulee varmasti palattua uudelleen. Eikä ainoastaan upean miljöön ja hyvän musiikin vuoksi vaan myös mitä innostavampien ja vaikuttavampien kirjallisuusesitysten!

Teksti: Riikka Kujanen & Liisa Määttä