Lumoojan toimittaja vieraili Ilmiö-festivaalilla Turussa. Monitaidefestivaalilla musiikki hallitsee, mutta kesäyön viiletessä tunnelma lämpenee.
Uittamon paviljongin ympäristöön palannut Ilmiö-festivaali mainostaa itseään monitaidefestivaalina. Ohjelmistossa monitaide onkin näkyvästi esillä jo pelkästään siksi, että monen esiintyjän kohdalla taidelajin raja on häilyvä.
Ohjelmistosta löytyy tänä vuonna musiikin lisäksi muun muassa lavarunoutta, kuvataidetta ja lyhytelokuvia.
Ilmiöllä on kannustettava päämäärä kohota monitaidefestivaaliksi, mutta käytännön toteutus puoltaa yhä tapahtuman asemaa musiikkifestivaalina.
Tämä näkyy jo siinä, että päälavojen ohjelmisto on lopulta täysin musiikkipainotteista. Esimerkiksi lavarunous on sysätty täysin sivuun omalle pikkulavalleen.
Runoutta ei tarvitsisi joutua tietoisesti etsimään, vaan sen voisi nostaa rohkeasti esille päälavojen takaa.
17.09 Kun saavun alueelle, Portaat-lavalla soittaa Aave Maria
Aloitus on kevyt, vaikka ei missään mielessä hilpeä. Aave Maria -nimellä esiintyvä Aino-Maria Kangas on toistaiseksi levyttämätön artisti.
Esiintyminen on kuulasta, lumoavaa folk-meininkiä. Lyyrisimmillään Kangas tasapainottelee jossain spoken wordin ja perinteisemmän runonlausuntaperinteen välimaastossa.
17.45 Meno varsin siistiä ja rauhaisaa
Festivaalialue on itsessään monikerroksinen. Tila on haastava mutta hallittu. Maisemallisesti alueen jäsentely on toteutettu aiempien vuosien malliin.
Kritiikkiä kuitenkin kantautuu korviini. Soundcheckit olisi parempi ajoittaa sellaiseen hetkeen, kun viereisellä lavalla ei esiinny esimerkiksi festivaalin aloittava herkkävireinen ja paljon odotettu Antti Autio.
Yleisesti ottaen festivaalialueesta ei kuulu moitteita. Päinvastoin. Ympäristöä on hyödynnetty luovasti, värikkäästi, valoisasti ja yllättävästi. Esimerkiksi pelkällä kohdevalaistuksella voi saada jo paljon aikaan.
19.01 Eerolan Reetta & Eroottiset aloittaa porhaltavan esiintymisensä rannalla
Yhtyeen esiintymisestä paistaa mukavasti läpi itäsuomalaisuus. Kappaleiden sanoitukset toistelevat perinteistä suomirock-kaavaa. Ääni vain on naisen, joka puhuu arjen perushuolista.
Bluessoundeilla ryyditetty naisnäkökulma seksiin ja parisuhteeseen herättelee yleisöä yllättävyydellään. Päällimmäisinä fiiliksinä mieleen jäävät elämänhalu ja realismi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
20 ja jotain, Mäsä ehti jo aloittaa sisäpihalla
Litku Klemetti ilmoittaa keikan jäävän punkkokoonpanonsa viimeiseksi tältä erää. Onko jyväskyläläisyhtyeen tarina nyt tässä?
Mäsän sanoitukset eivät seuraile kovin litkumaista linjaa vaan pysyttelevät hyvin erillään artistin muista projekteista. Kaskipeltotöistä ja perunasta laulava autotallibändi tekee sanoituksissaan mukavasti kunniaa maajussijuntismille.
Mäsän kokoonpano levittäytyy kahdelle lavalle. Lavaesiintyminen on villitsevää, mutta valitettavasti meno ei kohtaa helteessä nuutuneen yleisön kanssa. Ihmettelenpä vain, miten esiintyjät jaksavat luonnon omassa kohdevalossa! Fiilis on elämöivä ja tunnelmallista kesäyötä ennakoiva.
22.03 Aurinko laskee vähitellen, vihdoin varjostaa – Nihkee Akka ja Karina menevät päällekkäin
Maisema-lavalla aloitteleva Karina kerää paljon hehkutettuna artistina lavan edustan ääriään myöten täyteen. Yhtyeen musiikki on pysäyttävän herttaista ja melankolisen tunnelmoivaa.
Illan hitaat loksahtavat paikoilleen. Kahden solistin herkkä viritys luo äänimaailman, jossa sanatkin haipuvat illan varjoon.
Tilan ahtaudesta ja huonosta omatunnosta kärsien jään miettimään, löysikö kukaan tietä seuraamaan Nihkeen Akan esitystä sinne paviljongin taa, kun kerran kaltaiseni runoihminenkin valitsee mieluummin kauniin maisemalavan musiikkiesityksen.
23.57 Faux Real maisemalavalla, fiilis lämpenevä
Ranskalaiskaksikon esiintyminen hurmaa ja villitsee rohkeudessaan ja miimisyydessään. Jos ilta joskus tuntui viilenevän, tästä kokoonpanosta riittää lämpöä. Illan yllättäjä on nähty.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Epilogi
Lopuksi noustaan vielä kallioille, kun suomeksi laulavalta P-K Keräseltä kuulostava Jari Raaste esiintyy sisäpihalla. Muistelen ajatelleeni, että toivon mukaan Raaste ei jää yhden hitin ihmeeksi.
Kohta toimittaja huomaa muistiinpanojensa alkaneen käydä vähiin. Vähäisistä merkinnöistäkään ei enää ota selvää.
Hyvä ilta. Näin se päättyi.
