Millainen on kirjallisuuden ja kirjoittamisen kenttä monine muotoineen juuri nyt? Millaisia määränpäitä ja tavoitteita kohti kentällä liikutaan? Lumooja tarttuu näihin kysymyksiin teemalla ”Suunta”.
Muhkean tuplanumeron sivuilla mietitään, miltä suomalainen kirjallisuus näyttää vuonna 2019 ja millaiset ajankohtaiset asiat värittävät kirjallisuutta ja kirjallisuuskeskustelua sekä kulttuuria ja taiteidenvälisyyttä osana yhteiskuntaa.
Teemaan tartutaan kattavasti paitsi kirjoittamisen ja lukemisen myös esimerkiksi nykypäivän kirjailijan ammatin kautta, kustantamisen näkökulmasta sekä taiteilijan ja yleisön erilaisten kohtauspintojen myötä.
Lumooja tarkastelee kaunokirjallisuuden lisäksi muun muassa teatterin, dokumenttielokuvan, esittävän taiteen ja tapahtumien uudistumista, murroksia ja eri taiteenlajien toisiinsa nivoutumista.
Kirjallisuuden ja sen lähellä liikkuvien taiteenalojen kentällä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuudenkuvia lähestytään useista eri näkökulmista. Lumooja tarjoaa 80 sivun verran teemasta kumpuavaa monipuolista ja mielenkiintoista sisältöä.
Kirjallisuutta kulutetaan eri tavoin. Tämän lehden artikkeleissa pohditaan esimerkiksi äänikirjojen suosion syitä ja merkitystä lukuinnon elvyttämisessä. Lisäksi pureudutaan suosiotaan kasvattavan ilmiön, kirjatube-kanavien, rooliin yhteisöllisyyden tavoittelussa ja kirjallisuuskeskustelujen uutena areenana.
”Ääniä kirjastossa” -artikkelissa puolestaan tutkitaan, miten kirjastot pyrkivät vastaamaan runsailla tapahtumatarjonnoillaan asiakkaidensa uusiin toiveisiin.
”Matkakirjoja ja kirjamatkoja” pysähtyy sen äärelle, miten matkakirjallisuuden käy, kun matkailutrendit muuttuvat ihmisten alkaessa kyseenalaistaa matkustuksen perinteisiä tapoja. Lehdessä kysytään myös, mihin työväenluokka on kadonnut kirjallisuudesta ja voisiko se löytyä hiphop-lyriikasta.
Kustannusalaa ravistelevia muutoksia sekä muun muassa painotekniikoiden kehitystä ja tulevaisuuden haasteita tarkastellaan artikkelissa ”Kirja-ala muuttuu – tarvepainatuksen merkitys kasvaa”.
Artikkelissa ”Uutta ja uudistuvaa – kirjallisuuden ja esittävän taiteen tapahtumarikas vuosi” tutustutaan erilaisiin kirjallisuustapahtumiin. Lumooja vieraili myös Ilmiö ja Bättre Folk -festivaaleilla. Tapahtumaraporteissa pohditaan kirjallisuuden paikkaa usein musiikkipainotteisten kesäfestivaalien lavoilla.
Kun lavarunouden ja spoken wordin tarjonta kasvaa ja toimintamahdollisuudet lisääntyvät, nuorillekin on alettu tarjota omia esiintymisareenoita. ”Nuorten open mic -kulttuuri laajenee” kertoo, millaista keskustelua aiheesta on käyty Turussa ja miltä nuorten open mic -toiminta näyttää tällä hetkellä. ”Lyriikka liikuttaa nuoria” jatkaa ajankohtaisen aiheen merkeissä ja esittelee kaksi turkulaista nuorta lavataituria.
Tässä lehdessä tarkastellaan myös muutoksia ja muutosmahdollisuuksia kirjailijuudessa. Esseessään ”Kirjailijakuvan rakennuksen erityispiirteitä” Ville Ropponen pohtii, miten kirjailijan rooli on muuttunut aikojen saatossa ja millaiset asiat siihen ovat vaikuttaneet. ”Kaikki tiet vievät kirjailijaksi” -artikkeli puolestaan valottaa kirjailijahaastattelujen avulla, miten monia eri polkuja pitkin voi päätyä kirjailijaksi.
Kirjallisuuden uusimmat suuntaukset näkyvät totta kai myös uudessa kirjallisuudessa. Lehden kritiikkiosiossa luodaan katsaus alkuvuoden kiinnostavimpiin teoksiin, ja tähän lehteen valikoidut runot Iiris Miettiseltä, Joel Mäkipurolta ja Leena Sainiolta sekä Isa Lehtisen novelli antavat näytteitä kiinnostavilta uusilta kirjoittajilta. Kääntäjän luovasta työstä esimerkin tarjoaa Päivi Liski runosuomennoksillaan kreikkalaisen Thodorís Tsapakídisin teksteistä.
Suuntaa siis katseesi tuoreen, ulkoasultaankin uudistuneen Lumoojan sivuille ja tutustu kanssamme omaäänisten, uusien kirjoittajien fiktioon ja autofiktioon. Koe kanssamme vuoden 2019 kirjallisen kentän monia mielenkiintoisia ilmiöitä ja lähde Lumoojan mukaan tutkimusmatkalle kohti tulevaisuuden kehityskulkuja!
Päätoimittajat Riikka Kujanen & Elina Laine
Lumooja 1–2/2019-numeron sisällysluettelo
