Luovan kirjoittamisen joulukalenteri: 9. luukku – Käännöskokeiluita ja kielen muodonmuutoksia

Kirjoittamista voi harjoitella monella tavalla. Aina ei tarvitse luoda ja tuottaa uutta ja täysin omaa tekstiä, vaan kirjoittamista voi tutkailla myös muiden luomien tekstien avulla.

Tämän päivän tehtävä on kokeilla kaunokirjallisen tekstin suomentamista. Kääntäessäsi ja suomentaessasi tekstiä pääset hiomaan kielenkäyttöä ja ilmaisuvoimaa.

Ei riitä, että tekstin sisältö vastaa alkuperäiskielistä teosta. Jotta teos voi elää ja hengittää uudella kielellä, täytyy panostaa muun muassa sanavalintoihin, ilmaisutapoihin ja tyyliseikkoihin.

Valitse harjoitusta varten pätkä vieraskielistä proosaa tai runo. Tutustu tekstiin ensin huolellisesti, ryhtymättä vielä kirjoittamaan käännöstä.

Käy ensin läpi asiasisältö ja varmista, että ymmärrät sen. Sen jälkeen voit siirtyä pohtimaan sitä, millaisia ovat alkuperäisen tekstin tyyli, sävy ja tunnelma.

Mieti, minkälaisia keinoja voisit käyttää tavoittaaksesi alkuperäistä mukailevan tyylin. Onko teksti ytimekästä vai rönsyilevää? Onnistuuko käännös hyvin tarkkaan alkuperäistä mukaillen, vai olisiko parempi etsiä vaihtoehtoja ja keinoja tuottaa hyvää suomea ja päästä samalla alkuperäistä kunnioittavaan lopputulokseen? Tässä harjoituksessa kannattaa keskittyä kolmeen asiaan:

  • Pyri tuottamaan sujuvaa ja toimivaa kieltä.
  • Varmista, että asiasisältö pysyy muuttumattomana.
  • Tähtää siihen, että alkuperäistekstin tyyli ja sitä synnyttävät elementit siirtyvät suomennokseen.

Miten sanoisin tämän suomeksi?

Kun lähdet työstämään tekstiä, mieti muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Miten järjestelet lauseet ja sanat?
  • Miten virkkeiden rakenteisiin, sanojen järjestykseen ja itse sanoihin liittyvät valinnat vaikuttavat tekstin luonteeseen?
  • Mitä sanoja käytät? Pohdi synonyymeja sekä erilaisia ilmauksia. Kokeile erilaisia vaihtoehtoja.
  • Miten suomennat fraasit ja toisen kielen vakiintuneet kielikuvat sekä muut ilmaisut, joille ei löydy tuttua vastinetta suomeksi? Miten valikoit käyttämäsi sanonnat ja ilmaukset, jos sopivia on useita?
  • Entä miten pitäisi toimia esimerkiksi kuvitteellisten paikannimien ja muiden toistaiseksi vielä suomeksi keksimättömien sanojen kanssa? Esimerkiksi fantasiakirjallisuuden suomentaja saattaa tarvita mielikuvitusta ja taitoa keksiä aivan uusia sanoja ja nimiä!
  • Jos suomennat runoja, kuinka paljon oma tulkintasi voi ohjata suomennosta?
  • Mille annat painoarvoa – onko esimerkiksi muoto ja asettelu mahdollista pitää alkuperäistä vastaavana?
  • Entä miten selvitä useita eri asioita tarkoittavien sanojen kääntämisestä? Mistä tietää, mitä sanan merkitystä tai merkityksiä kirjailija on ajatellut?
  • Miten ratkaista runokäännöksen kohdalla tilanne, jossa yhden sanan kääntäminen vaatii paljon enemmän sanoja suomeksi?

Kysymyksiä voi joskus olla enemmän kuin vastauksia. Harjoitukselle kannattaa varata aikaa, sillä suomentaminen ei välttämättä olekaan ihan helppo juttu!

Kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä kääntämisestä ja eri kielten kanssa pähkäilystä voit löytää uusia näkökulmia ja ideoita myös omien tekstiesi kirjoittamiseen.

Omaan käyttöön käännettävällä tekstillä treenaaminen onkin antoisaa, opettavaista ja hyödyllistä. Kirjaa ylös myös havaintoja työskentelystä. Muistiinpanoista voi olla hyötyä myöhemmin, tai voit saada lisäpontta työskentelyysi jo pohdintoja kirjoittaessasi. Kannattaa miettiä, mitkä asiat tuntuvat erityisen vaikeilta ja millaiset oivallukset innostavat sinua.

Vinkki: Jos vieraat kielet eivät ole hallussa niin hyvin, että kääntämisharjoitus tuntuisi miellyttävältä, voit kokeilla tehtävää myös siten, että sanoitat uudelleen pätkän suomenkielistä kaunokirjallisuutta.

Toimivaa ja luontevaa kieltä

Suomentaja Arto Rintala antaa harjoitusta varten lisää pohdittavaa. Hän kertoo, että suomentajan työssä erityisen antoisaa on huomata, kuinka teos alkaa syntyä uudella kielellä. Hän tekee eroa kääntämisen ja suomentamisen välille. Kaunokirjallisuuden suomentajan työ ei olekaan pelkän asiasisällön kääntämistä kielestä toiseen.

”Käännös on suomentajan tulkinta tekstistä, uudessa kieliympäristössä tapahtuva, tyylillisesti ja temaattisesti kattava alkuteoksen versiointi”, Rintala kertoo.

”Oleellista on pyrkiä tarkkuuteen niin yksittäisten ilmaisujen kääntämisessä kuin kokonaistaideteoksen uudelleen luomisessakin. Kuitenkin sillä tavoin, että käännetty teksti on myös suomeksi toimivaa ja luontevaa kieltä.”

Miten kääntäjä osaa valita sopivimmat sanat, jos on paljon synonyymeja vaihtoehtoina? Millaisin perustein päätöksiä voi tehdä?

”Jos kirjailija käyttää korostetun synonyymirikasta kieltä, suomennokseen täytyy yrittää etsiä samanlaista värikkyyttä. Hyvin kuivasti itseään ilmaisevan kirjailijan tapauksessa olisi tietysti juuri päin vastoin. Yleensä sopivimmat sanat tulevat valituksi miettimällä esimerkiksi sanan tyypillisyyttä lähtökielessä ja etsimällä kohdekielestä suunnilleen vastaavalla tavalla yleisiä tai harvinaisia ilmaisuja. Asiayhteys vaikuttaa tietysti monin tavoin täytyy miettiä, millaisesta puherekisteristä tai tyylilajista milloinkin on kyse, onko mukana jotain tiettyä ammattislangia tai vastaavaa, ynnä muuta sellaista.”

Kääntäjälläkin on usein oma, persoonallinen tyylinsä kirjoittajaa. Kuinka paljon omaa tyyliä voi tuoda käännösteokseen? Kuinka raja vedetään?

”Käännöksen pitäisi olla mahdollisimman uskottava toisinto kirjailijan tyylistä (tietysti sellaisella kielellä, jolla tämä ei ole koskaan kirjoittanut). Kääntäjän rooli näkyy erityisesti kirjailijoiden ja kirjojen edustamien tyylien rakentamisessa uuteen kieliympäristöön. Mitä tulee omaan ”henkilökohtaiseen” tyyliin, siinä suhteessa pitäisi pyrkiä mahdollisimman suureen läpinäkyvyyteen teos on kuitenkin aina ensisijaisesti tekijänsä, ei suomentajan.”

Rintala kertoo, että kaunokirjallisen teoksen kääntäminen on suuri muodonmuutosprosessi, joka tarvitsee aikaa. Pika-aikatauluille täytyy sanoa kylmästi ”ei”. Lumoojan harjoituksia voi onneksi tehdä aivan omaan tahtiin, ja lopputuloskin jää kielenkääntämistä ja suomentamista harjoittelevalle itselleen.

Jos suomentaminen työnä houkuttelee, kustantamoille voi tarjota käännösehdotuksia käännösnäytteiden kanssa. Suomentajana työskentelystä kiinnostuneille Rintala antaa vielä pari tärkeää neuvoa:

”Taustatutkimus kannattaa aina tehdä juurta jaksain. Täytyy myös olla valmis hiomaan ja uudelleenkirjoittamaan omaa tekstiään kärsivällisesti moneen kertaan.”

Teksti: Elina Laine
Kuva: Thiago Matos/Pexels

More Like This


Kategoriat


Kirjoitusharjoitukset

Avainsanat


Add a Comment

Your email address will not be published.Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kategoriat