Luovan kirjoittamisen joulukalenteri: 13. luukku – Materiaalista merkityksiä tekstille

Aki Koskinen: Omakuva, 21 x 32 cm, guassi jätepahville, 2020.

Miksi pitäisi aina kirjoittaa tai tulostaa teksti paperille? Kirjoitusharjoituksen myötä suunnataan katse muunlaisille kirjoituspinnoille, joilla tekstit voivat saada syvyyttä ja herätä uudella tavalla eloon. Erilaisila materiaalivalinnoilla voit myös tunnustella kirjoittamisen prosessia eri näkökulmista.

Joulukuun 11. päivä mietittiin kirjoittamisen tilaa  eli ympäristöä ja mieltä. Tänään siirrämme katseen siihen, mihin kirjoitamme.

Läppärit, padit ja kännykät sekä vanhanaikainen tavallinen paperi ovat tietenkin tutuimmat ja tavallisimmat alustat, joille sanoja luodaan. Näppäimistö ja kynät ovat tavalliset tekstintuottamisen välineet. Aina ei kuitenkaan ole pakko kirjoittaa tavanomaisilla välineillä! Voisitko hakea kirjoittamiseen uudenlaista tuntumaa valitsemalla erilaisia kirjoitusvälineitä ja yllättäviä pohjamateriaaleja?

Tämän päivän harjoitus onkin kirjoittaa sopivilla välineillä erilaisille pohjamateriaaleille. Miltä kuulostaisivat kangastussit ja vanha lakana? Millä kirjoittaisit kiveen? Voisiko remontoitavan huoneiston seinälle loihtia runon ennen kuin seinä maalataan?

Millaisia tekstejä tällaisiin materiaaleihin ja erikoisiin paikkoihin voisi syntyä?

Roskasta taiteeksi

Kurkistetaan kirjoitusharjoitusta varten toiselle taiteenalalle. Ajateltavaa ja inspiraatiota antaa kuvataiteilija Aki Koskinen, joka halusi kokeilla omassa työssään totutusta poikkeavia maalauspohjia. Hän teki teossarjan, joka koostuu roskalle maalatuista oma- ja muotokuvista.

”Jos maalauspohjan annetaan näkyä lopputuloksessa, on sillä luonnollinen vaikutus sisältöön. Nimesin teossarjan Roskaväeksi”, Koskinen kertoo.

Voisiko myös kirjoittamiseen hakea inspiraatiota tällä tavalla? Materiaalivalinnat eivät välttämättä ole vain alusta, jolle teos tuotetaan, vaan oleellinen osa sitä.

Aki Koskinen: Sarajevon suru silmissään, 16 x 12 cm, guassi jätepahville, 2020.

”Halusin yhdistellä muotokuvaperinnettä ja ekspressiivistä maalaustapaa sellaisten mainosmateriaalien päälle, joissa on tämänpäiväistä kuvastoa, ja tutkiskella tällä tavalla ihmistä ja maailmassa olemista.”

Erilainen materiaali voi tuoda taiteentekoon uudenlaisia ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat niin työskentelyyn kuin lopputulokseenkin.

”Käytettävä materiaali vaikuttaa maalikerrosten paksuuteen, värivalintoihin ja sommitteluun. Nämä tekijät luovat sisältöä”, taiteilija pohtii.

”Materiaalivalinta asettaa tietyt ehdot käytettäville väreille ja työvälineille. Erilaiset maalauspohjat imevät maalia eri tavalla, mikä vaikuttaa siveltimen käyttäytymiseen kuvapinnalla. Imevä maalauspohja tuhlaa nopeasti pensselin harjaksissa säilyvän maalin, ja pensselinvedoista tulee lyhyempiä. Pensseliä on myös vaikeaa kontrolloida tarkasti, jos alusta on epätasainen tai vino, esimerkiksi pyrittäessä maalaamaan tarkasti tiettyä kasvonpiirrettä. Olenkin maalannut tarkkuustöitä ainoastaan heikosti imeville, koville ja mahdollisimman tasaisille pinnoille.”

Pohja taiteelle voi löytyä etsimällä tai etsimättä

Koskinen sekä etsii sopivia pohjia että löytää niitä sattumalta.

”Jos olen tahtonut maalata kasvonpiirteet käyttäen okrankeltaista, olen penkonut lehtikoria löytääkseni maalauspohjaksi sellaisen jätepaperin, josta voisi löytyä sopiva pohjaväri okrankeltaiselle. Toisaalta silmääni on saattanut osua jokin tuotepakkaus, jonka muotoilu tai graafinen suunnittelu on innoittanut maalaamaan pakkauksen pintaan tietynlaisen sommitelman.”

Erilaisen materiaalin kirjoitusharjoitustakin voi lähestyä joko pohjasta inspiroituen tai etsimällä pohjan, jolle mielessä oleva ajatus sopisi. Voit siis etsiä vaikkapa resuisen tyynyliinan, jos haluat kirjoittaa yöstä ja löytää materiaalin, jolle yön tunteja tai unia käsittelevä tekstinpätkä asettuisi luontevasti. Tai voit katsella ympärillesi ja nähdä mukin, johon olisi hauska kirjoittaa, ja ideoida mukista inspiroituen sille kirjoitettavan tekstin.

”Kuvia tehdessä minulle merkityksellistä on tehdä ajatuksia näkyviksi. Tähän tehtävään minulla on käytettävissä erilaisten ilmaisukeinojen moninaisuus. Valitsen ilmaisukeinon sen mukaisesti, mikä milloinkin toimii parhaana ajoneuvona ajatukselle.”

Aki Koskisen Roskaväkeä-teos Kansallismuseon pihapuistossa, jossa se oli esillä 19.10.–27.11.2020.

Ohjeet kirjoitusharjoitukselle:

  • Jos sinulla on mielessäsi asia, josta haluaisit kirjoittaa, etsi sille sopiva pohja.
  • Jos sinulla ei ole mielessäsi mitään, mistä juuri nyt haluaisit kirjoittaa, lähde etsimään pohjaa, jolle voisit kirjoittaa. Löydettyäsi kutsuvan kirjoituspinnan mieti, millainen teksti juuri siihen sopisi.
  • Huomioi pohja, kun kirjoitat. Valitse sopiva kirjoitusväline. Mieti tekstin muoto kirjoitustilaan sopivaksi. Pieneen tilaan mahtuu esimerkiksi aforismi tai lyhyt runo, suurelle pohjalle pienellä kirjoittaen voit tuottaa vaikkapa lyhytproosaa.
  • Ole materiaalivalinnoissa erityisen tarkkana, jos haluat säilyttää tuotoksen! Huolehdi silloin kestävyydestä ja tarvittaessa käytettävyydestä. Esimerkiksi posliiniastialle tai päällä pidettävälle ja pestävälle T-paidalle löytyy omanlaisensa kynät, kun taas esimerkiksi kartongeille ja kiville löytyy tuotteita niin pohjustukseen kuin lopputuloksen viimeistelyynkin.
  • Jos et voi säilyttää lopputulosta, voit ottaa siitä valokuvan.
  • Älä kiirehdi harjoituksen kanssa. Mikäli sopivaa materiaalia tai välineitä ei ole heti saatavilla, siirrä ajankohtaa ja tee tehtävä sitten, kun sinulla on kaikki tarvittava koossa.
  • Voit hyödyntää suunnitteluun tavallista kynää ja paperia!
  • Tunnustele pintoja, materiaaleja ja kynän tuntumaa, kun kirjoitat kohteeseen. Mikä kirjoitusprosessissa on erilaista verrattuna tavallisiin kirjoitusvälineisiin?
  • Kirjoita muistiin havaintojasi tunnelmista ja kirjoittamisesta kokemuksena. Kirjaa muistiin myös perusteet, miten materiaali, välineet, tekstin aihe ja muoto valikoituivat.
  • Pohdi ja kirjaa lopuksi ylös, millainen kirjoitusharjoitus oli ja mitä ajattelet lopullisesta työstäsi. Onko se harjoitus vai onko se teos?

Esimerkkejä pohjista:

Astiat, kangaskassit, peilinpalaset, laudanpätkät, lastulevyt, muovilevyt, irtolaatat, kirjekuoret, pahvi- ja kartonkipakkaukset, vanhat vaatteet ja muut käytöstä pois joutavat kankaat (esimerkiksi petivaatteet, pöytäliinat ja verhot) sekä sellaiset tekstiilit, joita voisit yhä käyttää tekstin kera joko alkuperäisessä tai uudessa käyttötarkoituksessa.

Päivän taiteilija:
Aki Koskinen (s. 1983, Karttula) on kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Pietarsaaressa. Hänen pääasiallinen tekniikkansa on maalaus. Koskisen teoksia on ollut esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä museoissa ja gallerioissa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Islannissa. Tällä hetkellä hänen taiteellista työskentelyään tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Teksti: Elina Laine

More Like This


Kategoriat


Kirjoitusharjoitukset

Avainsanat


Add a Comment

Your email address will not be published.Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kategoriat