Pääkirjoitus: Mielikuvien matkassa

 

Lumooja 2/2022. Kansikuva: Marjo Akkanen.

 

Kun laittaa silmät kiinni, mieli täyttyy nopeasti valoilla, väreillä, äänillä, tuoksuilla, välähtelevillä muistoilla, unenhaituvilla. Tyhjän paperin ääressä kirjoittajalla on kaikki maailman mahdollisuudet ja samalla pitäisi tehdä teoista vaikein: valita jotain, mistä aloittaa.

Kun miljoonat vaikutelmat välähtelevät mielessä sinne tänne, konkreettinen kuva voi toimia hyvänä ankkurina. Esimerkiksi taidemuseon hiljainen rauha helpottaa keskittymisen tilaan vaipumista. Kirjoittamisen voi aloittaa kuvailemalla taulua tai valokuvaa, ja antaa sitten alitajunnan johdattaa toisille poluille.

Kaikki ihmiset eivät näe ollenkaan kuvia mielessään. Toisille juonenkäänteiden tai henkilöhahmojen keksiminen tyhjästä voi tuntua toivottoman vaikealta. Voiko silloin kirjoittaa? Lukuisat kirjailijat aikojen saatossa ovat osoittaneet, ettei vilkas mielikuvitus ihmeellisine maailmoineen ole aina välttämätön. Mistä tahansa voi kirjoittaa, vaikka siitä, mitä näkee katsoessaan ikkunasta ulos.

Tässä numerossa mieltä, kuvia ja mielikuvia käsitellään laajasti. Irina Niinivaara pohtii esseessään kirjoittamisen yhteyttä elämän pieniin ohimeneviin hetkiin. Moni varmasti tunnistaa Niinivaaran kuvaaman halun saada aika pysähtymään ikuistamalla hetket paperille. Mitään ei voi toistaa samanlaisena, mutta voiko aistimusten kuvaaminen johdattaa huomaamatta jonkin vielä olennaisemman äärelle?

Turhautuminen omaan tekstiin, itsekritiikki ja lannistuminen ovat usean kirjoittajan mielessä pyöriviä tunteita. Kaija Rahkonen käy kolumnissaan väittelyä sisäisen kriitikkonsa kanssa: Mitä mieltä kirjoittamisessa on? Kirjoittaminen aiheuttaa tuskastumista ja ahdistusta, eikä välttämättä tee mielenterveydelle aina hyvää. Silti jokin salaperäinen pakottaa yrittämään yhä uudestaan ja uudestaan.

Henkiseen hyvinvointiin on nykyään monenlaisia oppaita ja applikaatioita, mutta myös ilmapiiri on muuttunut, sillä mielenterveydestä on ihan sallittua puhua – ja kirjoittaa. Liisa Määttä analysoi esseessään viimeaikaista kotimaista traumarunoutta. Runoudessa näkyvät niin historialliset suuret traumat kuin yksityisemmät traumaattiset kokemukset. Määtän mukaan traumarunoudessa kieli hajoaa samalla tavalla kuin traumaattisen kokemuksen pirstaloima mieli.

Annamari Typpö puolestaan kertoo artikkelissaan kirjallisuusterapian mahdollisuuksista lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Erityisesti nykyisten suurten kriisien aikakaudella tarvitaan monipuolisia keinoja käsitellä vaikeita aiheita. Kirjoittamisen kautta jokainen voi työstää ongelmiaan myös oma-aloitteisesti. Tartu kynään! -palstalla esitellään kirjoitusvinkkejä Juhani Ihanuksen vastailmestyneestä teoksesta Terapeuttinen kirjoittaminen. Tehtävät voivat auttaa peilaamaan ja jäsentämään omia ajatuksia ja tuntemuksia sekä löytämään helpotusta huolien keskellä.

Kuvat ovat näkyvä osa kirjallisuutta esimerkiksi kansikuvataiteessa, vaikka kuvittaminen liitetään usein osaksi lähinnä lastenkirjallisuutta. Jutta Kokkonen pohtiikin artikkelissaan, miksi kuvitus nähdään vain lastenkirjallisuuden ominaispiirteenä. Voisiko myös aikuisille suunnatuissa kirjoissa olla kuvitusta? Lisäksi hänen artikkelistaan selviää, millaista on kirjoittajan ja kuvittajan välinen yhteistyö. Hanna Väätäisen artikkelissa taas haastatellaan sarjakuvataiteilija Siiri Viljakkaa, jonka esikoissarjakuvateos käsittelee vähemmistöjen kohtaamia traumoja.

Mielikuville on ominaista, että ne eivät aina ole totta. On paljon vääriä, jumittuneita käsityksiä sekä ennakkoluuloja siitä, miten asioiden kuuluisi olla. Ennu Leiwon kaunokirjalliset tekstit saavat pohtimaan sitä, millaisia mielikuvia ja oletuksia meillä on tytöistä ja tyttöydestä. Mielikuvilla leikittelee myös Mikael Leinonen alku- ja loppusoinnun runossaan William Burroughs ja linnut. 

Lumoojan tämänkertainen kummiluokka on Vantaan sanataidekoulun nuorten aikuisten luovan kirjoittamisen Pandora-ryhmä. Kummiluokkalaisen Mimosa Laineen mielenterveyttä käsittelevän novellin ajankohtaisuus on käsinkosketeltavaa.

Lumooja toivottaa lukijoilleen hyvää kesää sekä iloisia tutkimusmatkoja mielikuvien maailmoihin!

More Like This


Kategoriat


Pääkirjoitukset

Avainsanat


Add a Comment

Your email address will not be published.Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kategoriat