Turun kirjallisuuskentällä tapahtuu jatkuvasti uutta ja kiinnostavaa. Kesällä raportoimme taiteilijakollektiivi ja indiekustantamo Kaarna Kustannuksen perustamisesta. Nyt lisää kirjallisuutta tarjoaa vastaperustettu pienkustantamo Kita, jota kiinnostaa ennen kaikkea marginaaliin jäävä kirjallisuus.
Idea uudesta kustantamosta syntyi turkulaisen Kirjan talon toimijoiden kesken. Talo onkin tukenut kustantamon perustamista. Kitan luova päällikkö Sara Koiranen kertoo, että ajankohta uudelle kustantamolle on otollinen:
”Kun Kolera ja Savukeidas ovat lopettaneet, niin on tilaa uudelle toimijalle.”
Kitan perustamisen taustalla on huomio, että lahjakkaita tekijöitä kyllä on, kunhan joku löytää heidät ja antaa tukea.
”Kirjan talon toiminnan liepeillä pyörii tyyppejä, joilla on hyviä tekstejä ja lähes valmiita käsikirjoituksia. Heille haluttiin tarjota väylä julkaisuun.”
Nyt Kitan toiminnasta vastaavat Koirasen lisäksi kustannuspäällikkö Suvi Hirvonen ja markkinointipäällikkö Aino Aaltonen. Kaikilla on taustalla yleisen kirjallisuustieteen opinnot Turun yliopistossa.
Keskiössä marginaalinen
Kita kuvailee itseään monitaiteiseksi, monikieliseksi ja poikkitieteelliseksi kustantamoksi, joka kustantaa ”kaikkea jännää, mutta ei jännäriromaaneja”. Perinteisen proosakirjallisuuden he jättävät muille.
”Halusimme lähteä kustantamaan etenkin sellaista kirjallisuutta, joka jää isojen kustantamojen ulkopuolelle”, Hirvonen selittää.
”Olemme laajasti kiinnostuneita eri muodoista ja rajapinnoista ja kaikesta siltä väliltä”, Koiranen lisää.
Tällä hetkellä kustannusohjelmassa on etenkin runoutta, mutta myös poliittinen ja muu ajatuksia herättävä kirjallisuus kiinnostaa Kitaa.
”Olemme esimerkiksi haaveilleet kaunokirjallisten tietotekstien sarjasta, jossa voisi olla pamflettia, manifestia… Voisi tuoda poliittista keskustelua kansien väliin, niin että saadaan enemmän nyanssia kuin mitä mahtuu vaikka twiittiin”, Hirvonen sanoo.
Taustalla on ajatus siitä, että kustantamo haluaa tukea monipuolisen kirjallisuuden tekemistä ja tuoda sitä myös lukijoiden saataville.
”On paljon kirjakauppoja, joissa ei myydä lainkaan muuta kirjallisuutta kuin tietokirjoja ja proosaa”, Hirvonen toteaa. ”Isot ketjukirjakaupat dominoivat sitä, mitä monet lukijat näkevät.”
Monipuolisten lajityyppien lisäksi Kita haluaa nostaa esiin uusia tekijöitä.
”Minusta tuntuu, että tulemme olemaan jatkossa aika monen ensimmäinen kustantamo ja mahdollistamme sen, että sen sijaan että he tekisivät omakustanteen itse ensimmäisenä kokoelmana, me voimme tarjota tukea, pientä korvausta ja väyliä”, Koiranen sanoo.
Runoutta ja sarjakuvaa
Kita lanseerasi toimintansa julkisuuteen elo–syyskuun vaihteessa julkistamalla tiedon kolmesta ensimmäisestä teoksesta, jotka ovat Ahmed Zaidanin runokokoelma Kotimaa / Homeland, Sampo Sihvolan runokokoelma Hankalat tuhatvuotiset reitit sekä runoa ja sarjakuvaa yhdistelevä split-kokoelma Elina Holopaiselta ja Patrik Nybyltä nimeltään Möykky / Rakkaus on vahva demoni.
Teoksia on alettu työstää jo talvella.
”Zaidanin kokoelmaa kustannustoimitettiin ja käännöstä hiottiin vielä pitkin kesää. Muut olivat aika valmiita siinä vaiheessa, kun me tulimme mukaan”, Hirvonen kertoo.
Zaidanin teos on esimerkki Kitan tavoitteesta julkaista myös monikielistä kirjallisuutta.
”Tuntuu, että Suomessa kustannustoiminta on hyvin vahvasti jakautunutta kielen perusteella. Kirjat kirjoitetaan joko suomeksi tai ruotsiksi – näin kärjistäen”, Hirvonen pohtii. ”Oikeastihan erikieliset ihmiset juttelevat keskenään ja käyttävät kieliä limittäin. Me haluamme, että se näkyy myös kirjallisuudessa.”
Zaidan kirjoittaa runoutta englanniksi ja arabiaksi. Kotimaa / Homeland on kirjoitettu englanniksi ja käännetty suomeksi. Molemmat julkaistaan samoissa kansissa.
Koiranen kertoo, että Zaidanin teos ammentaa muun muassa Irakin historiasta ja sodasta sekä irakilaisten kokemuksista:
”Kotimaa / Homeland haastaa tutustumaan uusiin kokemuksiin ja maailmoihin.”
”Tuntuu että suomalaisella kirjallisuuskentällä ei ehkä vielä näy tämä 2010-luvun pakolaisuus, turvapaikanhakijuus ja sellaiset positiot. Toki Suomessa on paljon korkean profiilin maahanmuuttajataustaisia ja rodullistettuja kirjailijoita, mutta tuntuu, että meillä ei vielä ole mitään sellaista kuin tämä”, Hirvonen lisää.
Zaidan on julkaissut aiemmin jo kaksi runokokoelmaa, kun taas Sihvolalle julkaisu on esikoinen. Koiranen kuvaa Sihvolan teosta laadukkaaksi ja todella kauniiksi. Hirvonen jatkaa:
”Siinä tavoitetaan sellaisia tuttuja hetkiä, välähdyksiä ja tunteita ja maisemia.”
Möykky / Rakkaus on vahva demoni sen sijaan on esimerkki Kitan poikkitaiteellisesta ohjelmasta. Split-kokoelma sisältää kahden tekijän, Elina Holopaisen ja Patrik Nybyn, kaksi eri teosta, jotka ovat syntyneet samassa kontekstissa.
”Kyllähän split-kokoelmia tehdään, mutta ei ole hirvittävän yleistä, että otetaan kaksi ihan täysin erillistä teosta. Se on mielenkiintoinen konsepti”, Aaltonen sanoo.
Rahoitus elinehtona
Kustantamo Kitan ensisijaiset tavoitteet ovat realistisia.
”Että saadaan pysyttyä pystyssä”, Koiranen toteaa.
Koiranen painottaa, että huoli kustantamon kannattavuudesta on suuri. Erityisesti pienkustantamoille tilanne on usein haastava, sillä monesti teosten myynti on vähäisempää ja resurssit pienemmät.
”Suurin osa pienistä kustantamoista mahdollistaa ja tuo kaunokirjallisuutta ihmisten saataville. Rahaa menee muun muassa painamiseen sekä kirjoittaja- ja taittopalkkioihin.”
Rahoituksen varmistaminen on välttämätöntä, sillä Kita haluaa pitää kiinni siitä, että kaikille tekijöille maksetaan palkkaa, ettei kukaan tee ilmaista työtä.
Kita on itsenäinen toimija, joka on perustettu Kirjan talon tuella. Jatkossa rahoitusta pyritään hankkimaan yksityisiltä rahoittajilta sekä tukemalla taiteilijoiden apurahahakuja.
”Pakkohan on sellaista mesenaattihenkistä rahoitusta kerätä”, Koiranen sanoo.
”Minulla on ristiriitaisia tunteita start up -henkisyydestä, mutta tämä pakottaa meidät menemään röyhkeästi sellaiselle alueelle”, Koiranen lisää.
”Ykköstavoite on se, että toiminnalle löytyisi jatkuvuus, ja sitä ei tarvitsisi repiä tekijöiden tai taiteilijoiden selkänahasta.”
Uudet tekijät löytyvät etsimällä
Kustantamon ensimmäiset kirjailijat ovat aktiivisia kävijöitä muun muassa Turun lavataudin järjestämissä TkuÖpenMic-tapahtumissa. Kitan perustajat korostavat, että Kita aikoo myös jatkossa itse lähestyä kiinnostavia tekijöitä avoimen käsikirjoitushaun sijaan.
”Meillä ei ole resursseja käydä läpi tarjottuja käsikirjoituksia, koska jos se avattaisiin julkiseksi, tulva olisi varmasti valtava”, Koiranen sanoo.
Kita antaa kuitenkin vinkkejä, miten kustantamon huomion voi herättää.
”Kannattaa käydä esimerkiksi Turun lavataudin tapahtumissa. Me pyörimme niissä ja siellä on bongattu jo potentiaalisia tyyppejä, jotka kiinnostavat meitä”, Koiranen vinkkaa.
”Olemalla itse aktiivinen ja tekemällä rohkeasti omaa juttua herätät myös muiden kiinnostuksen”, Hirvonen lisää.
Pieni turkulainen painotus on toiminnassa myös mukana.
”Toimimme Turussa ja näemme turkulaisia ihmisiä enemmän, niin sen vuoksi Turku voi olla vähän korostettuna ainakin alkuun nähden”, Aaltonen pohtii. ”Emme kuitenkaan vaadi turkulaisuutta!”
”Olemme saaneet kommentteja, että meidän ilmeessä tai viestinnässä on sellaista turkulaista särmää. En ehkä itse tiedä tarkalleen, mitä se tarkoittaa, mutta hauska kuulla”, Hirvonen lisää.
Muutenkin Kita on herättänyt kiinnostusta heti alkuun.
”Se kertoo ainakin siitä, että ollaan lähdetty oikealla jalalla liikenteeseen”, toteaa Koiranen.
Lisää Kustantamo Kitasta:
Kustantamon verkkosivut
Instagram: kustantamokita
Facebook: kustantamokita
