Pääkirjoitus: Koko maailma on näyttämö

Kannet: Sebastian Sotavalta

Sukupuolessa ei ole kyse vain biologiasta saati seksuaalisuudesta. Sukupuoli on identiteetti tai rooli, joka puetaan päälle ja joka muovautuu tilanteesta toiseen.

Roolitkaan eivät ole pelkästään sukupuoleen sidottuja, eivätkä ylipäätään kovin tarkkarajaisia. Ne limittyvät ja lomittuvat, ovat päällekkäisiä ja rinnakkaisia.

Kirjailijalle rooli tarkoittaa myös ääntä. Kenelle kirjoittaja tahtoo antaa äänen teoksellaan? Kirjallisuudella on mahtava mahdollisuus asettua ja asettaa erilaisiin rooleihin. Lukija voi testailla eri hahmoja ja mahdollisesti samastua näiden rooleihin tai löytää jopa jonkin uuden roolin itsestään.

Erno Paasilinna on todennut Simone de Beauvoiria mukaillen, että kirjailijaksi ei synnytä, vaan kirjailijaksi tullakseen on elettävä kirjailijan elämä. Kirjailijuus on sekin rooli, jonka rajoista on yllättäen noussut keskustelua viime aikoina.

Lumoojan verkkosivuilla aiemmin keväällä julkaistu Miska Karhun kolumni otti kantaa aiheeseen omakustannekirjailijoiden kantilta: “Tarkoittaako omakustanteiden laaja hyväksyminen sitä, että kuka tahansa voi riistää kirjailijan viitan ‘oikealta’ kirjailijalta?” Karhu esittää provosoivasti.

Vaikka kirjojen julkaisu on lisääntynyt roimasti sitten Paasilinnan ajan, kirjailijuus on yhä tarkoin varjeltu, suorastaan pyhä rooli, jota kellä tahansa ei ole oikeutta esittää. Samalla yhä useampi kirjailija ei ole vain kirjoittaja vaan entistä enemmän myös julkinen eläin. Somen myötä kirjailijuudesta muotoutuu kokopäiväistä läsnäoloa, rooli joka sotkeutuu kirjoittajan muuhun elämään.

Tämä numero tarkastelee sukupuolien ja roolien sijaa ihmiselämässä monista eri vinkkeleistä.

Tinet Elmgren on suomalainen mutta Suomessa verrattain vähän tunnettu feministinen sarjakuvataiteilija. Anna Vuorinteen haastattelussa Berliinissä asuva Elmgren kertoo elämästään ja työskentelystään.

Maria Björklundin artikkeli käsittelee sukupuolittuneen väkivallan kuvauksia kirjallisuudessa: Kuka on uhri ja kuka tekijä? Millaisia riskejä sukupuolittuneen väkivallan kuvaamiseen liittyy?

Hanna Tuikkalan esseessä pyöritellään kirjallisuuskentän ja sukupuolien välisiä suhteita. Tuikkala analysoi myös Uppoa sanoihin! -palstalla Paula Vesalan ahtaita sukupuolimalleja kritisoivaa kappaletta “Tytöt ei soita kitaraa”.

Roolien merkitystä sukupuolen ulkopuolelle käsitellään muun muassa Mikko Lambergin artikkelissa, jossa kysytään, miksi roolipelit eivät saa enemmän kirjallista huomiota. Teemu Korpijärven kirjoituksessa pohditaan kustannustoimittajan roolia teoksen synnyssä.

Irina Niinivaara haastatteli tutkijatohtori Kaisa Kortekalliota posthumanistisesta ajattelusta. Kortekallio oli osa seitsemän hengen ryhmää, joka ehdotti uutta sanastoa ihmisen roolin ja luontosuhteen uudelleen määrittelyyn.

Tämänkertainen kummiluokkamme on Jussi Seppäsen Kirjailija-akatemia Turun Kirjan talolta. Kummiluokalta julkaistaan Thua Aallon kirjaimellisesti puettavia rooleja käsittelevä novelli “Erilaiset”.

Runoutta lehdessä edustaa Suomessa asuva perulainen Roxana Crisólogo Correa, jonka tekstejä Teo Aiha on suomentanut Perussa julkaistusta kokoelmasta Kauneus (la belleza).

Julkaisemme myös Helianne Kallion lastenlorun “Hämärässä hämähäkki”. Kallio voitti runollaan Lumoojan vuodenvaihteessa järjestämän kirjoituskilpailun.

Toivomme lukijan saavan numerostamme kimmokkeen myös omien rooliensa pohtimiseen!

 

Teksti: Emmi Ketonen & Mikko Lamberg

More Like This


Kategoriat


Pääkirjoitukset

Avainsanat


Add a Comment

Your email address will not be published.Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>